Petteri Orpo: Syemmilâš politikkár já Suomâ täsivääldi 47. uáiviminister

skammâmáánu 3. peeivi 1969, Köyliö, Suomâ) lii syemmilâš politikkár. Orpo lii lamaš Aalmuglâš Kokoomus saavâjođetteijee ive 2016 rääjist, já sun lii lamaš Suomâ uáiviministerin kesimáánu 2023 rääjist.

Petteri Orpo lii šoddâm Köyliöst, Satakuntast. Sun pajasšoodâi táálunkuávlust Vuorenmaa-nommâsii siijdâst. Sust láá kyehti stuorrâuábi. Suu vanhimeh lává máttáátteijeeh. Suoi porgáin máttáátteijen siämmáá vyeliškoovlâst kost Orpo juuđij párnážin.

Orpo valmâštui pajeuáppen Säkylän seudun lukio -nommâsii luvâttuvâst ive 1989, já ton maŋa sun čođâlditij suátipalvâlus Parolannummi suátiviehâsaajeest. Sun lii jieš ettâm, ete sun makkui suátipalvâlusâst já viekkiistâlâi Eennâmpiäluštâsollâškoovlân (suomâkielân Maanpuolustuskorkeakoulu) uuccâm.

Sun luvâškuođij staatâtiettuid Tuurku ollâopâttuvâst ive 1990, já valmâštui maisterin ive 2002. Suu uáiviaamnâs lâi ekonomiatieđâ. Sun uásálistij aktiivlávt maaŋgâlágánijd servitoimáid jo talle, ko sun lâi uáppen ollâopâttuvâst.

Persovnlâš eellim

Petteri Orpo lii naaijâm Niina Kanniainen-Orpoin. Sunnust láá kyehti párnáá sehe kyehti pennuu, Pessi já Taavi. Orpo áásá virgálávt Tuurkust, mutâ pargo tiet sun lii aassâm jo kuhháá Helsigist argâpeeivij ääigi.

Perruus lasseen sunjin teháliih ääših láá kesitupe Kainuust, kuálástem já miäcástem, lihâdem já luuhâm. Sun lijkkoo čuoigâdmân já määlistmân.

Petteri Orpo lii lamaš aktiivlâš politikist 1990–lovo loopâ rääjist. Sun lii porgâm Kokoomus piäláduvâst maaŋgâlágánijn pargoin.

Kieldâpolitiik

Orpo lii lamaš Tuurku kieldâhaldâttâs jeessân iivij 1996–2000 já oppeet ive 2005 rääjist. Iivij 1999–2002 já 2005–2007 sun lâi Tuurku kaavpughaldâttâs jeessân, mutâ iäránij tooimâst talle, ko sun väljejui ovdâskoodán ive 2007. Orpo lâi iivij 2012–2014 Varsinais-Suomâ lito eennâmkoddehaldâttâs saavâjođetteijee. Sun lâi meiddei Kokoomus piäláduv Varsinais-Suomâ pirrâduv saavâjođetteijen iivij 2005–2012.

Ovdâskodde

Orpo väljejui ovdâskoodán vuossâmuu tove njuhčâmáánust 2007. Iivij 2007–2011 sun lâi Kokoomus ovdâskoddejuávhu kuálmádin värisaavâjođetteijen, iivij 2011–2012 nubben värisaavâjođetteijen já iivij 2012–2014 saavâjođetteijen.

Sun tooimâi piäluštemváljukode saavâjođetteijen ive 2022 cuáŋuimáánust čohčâmáánu räi. Sun lâi almottâm jo muuneeld, ete sun áigu luoppâđ tooimâst talle, ko Suomâ Nato jeessânvuođâ kyeskee čielgiittâs lii kieđâvuššum ovdâskoddeest. Sun luovâi tooimâst čohčâmáánust 2022.

Cuáŋuimáánu 2023 rääjist kesimáánu 2023 räi sun lâi ovdâskode koskâpuddâsâš sahâalman.

Kokoomus saavâjođetteijee

Orpo väljejui Kokoomus saavâjođetteijen ive 2016 kesimáánust vaaljâi nube paje maŋa. Sun vuoitij jienâstmist Alexander Stubb, kii lâi talle piäláduv saavâjođetteijen já kii uusâi uđđâ paje piäláduv njunošist. Orpo finnij 55 % já Stubb 45 % adelum jienâin. Vuossâmuu paje maŋa Orpo lii valdum uđđâ pajan piäláduv saavâjođetteijen kulmii, iivij 2018, 2020 já 2022. Tain vaaljâin sust iä lamaš vyesti-iävtukkâsah. Sun lii jieš ettâm, ete piäláduv saavâjođetteijee pargo lii lamaš suu naver, mii lii tääl olášum.

Orpo ministerin

Orpo lâi Stubb haldâttâs eennâm- já meccituáluministerin iivij 2014–2015. Suu ministerpaje ääigi EU mieđettij torjuu Suomâ eennâmtuálu sektorân ton maŋa, ko Ruošâ lâi kiäldám eennâmtuálu puohtui enâmânpyehtim EU-enâmijn.

Iivij 2015–2016 Orpo lâi Sipilä haldâttâs sisâministerin. Ton haldâttâspaje ääigi Suomân pottii ennuv ulmuuh, kiäh uccii torvosaje. Orpo tiäduttij, ete kriisân ferttee uuccâđ čuávdus oovtâstpargoost eurooplij enâmijguin. Vistig sun almottij, ete Suomâ raajijd ij pyevti toppâđ. Maŋeláá sun eeđâi, ete Suomâst puáhtá smiettâđ raajij toppâm, jis kriisân ij finnii čuávdus Euroop enâmij kooskâ.

Orpo lâi Sipilä haldâttâs staatâvarijministerin iivij 2016–2019. Ton vaaljâpaajeest haldâttâs viigâi nanosmittiđ staatâ ekonomia maŋgáin vuovvijn.

Uáiviminister

Kokoomus piäláduv saavâjođetteijen Petteri Orpo jođettij haldâttâhráđádâlmijd njuhčâmáánust 2023 uárnejum ovdâskoddevaaljâi maŋa. Vistig sun savâstâlâi puoh tai piäláduvâiguin, main láá aalmugovdâsteijeeh ovdâskoddeest toimâpaajeest 2023–2027. Haldâttâhráđádâlmeh nuhhii kesimáánu 16. peeivi já Orpo šoodâi Suomâ uáiviministerin kesimáánu 20. peeivi 2023.

Haldâttâhráđádâlmij puáđusin Suomân šoodâi haldâttâs, mast lijjii nelji piäláduv. Piäláduvah lijjii Aalmuglâš Kokoomus, Vuáđusyemmiliih, Suomâ ruátálâš aalmugpiäládâh já Suomâ Ristâlâšdemokraateh. Orpo haldâttâs ohjelmist lâi juurdâ, ete pyereestvaijeem šadda pargoost já iirâtmist. Toi peht puáhtá lasettiđ pyereestvaijeem. Haldâttâs tiäduttij škovliittâs, tutkâmuš já innovaatioid. Haldâttâsohjelm mield haldâttâs ulmen lâi uđâsmittiđ sosiaaltorvo já pargomarkkânijd. Haldâttâs vuáváámij mield ulmen lâi šeštiđ teikkâ mudoi nanosmittiđ staatâ ruttâtuálu kuuđâ miljard euro verd haldâttâspaje ääigi.