Kah’ovkan Tekojärvi: Tekojärvi

suurin makeanveden allas. Se muodostaa osan Dneprin alajuoksun pääuomaa, ja sijaitsee noin 410–460 kilometriä pääkaupunki Kiovasta kaakkoon. Tekojärvi sijaitsee Dnipropetrovskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueilla. Suurimmat, yli 30 000 asukkaan kaupungit tekoaltaan rannoilla ovat Nikopol, Enerhodar, Nova Kah’ovka ja Kah’ovka.

Kah’ovkan tekojärvi
Landsat-satelliittikuva Kah’ovkan tekojärvestä.
Valtiot	Ukraina
Paikkakunta	Zaporižžjan alue, Dnipropetrovskin alue ja Hersonin alue
Koordinaatit	, 34°15′E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki	Dnepr
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	44 m
Pituus	230 km
Leveys	23 km
Rantaviiva	896 km
Pinta-ala	2 155 km²
Tilavuus	18,15 km³
Keskisyvyys	8,4 m
Suurin syvyys	32 m
Kah’ovkan tekojärvi
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

  Kah’ovkan    tekojärvi

Kah’ovkan tekojärvi sijaitsee 410–460 km Kiovasta kaakkoon

Tekojärvi syntyi Kah’ovkan vesivoimalaitoksen padon rakentamisen seurauksena Dnepriin vuonna 1956. Voimalapato rakennettiin vuosina 1950–1956 ja sijaitsee 12 kilometriä Hersonin alueen Kah’ovkan kaupungista lounaaseen. Padossa on kuusi 58,5 MW:n generaattoria, ja näillä tuotetaan vuosittain keskimäärin 1,4 TWh sähköenergiaa. 3,84 kilometriä leveän padon yli kulkee maantie ja rautatie. Vesivoimalan läheisyyteen on sittemmin noussut Nova Kah’ovkan kaupunki.

Tekojärven pituus on 240 kilometriä ja leveys enimmillään 23 kilometriä. Pinta-ala on 2 155 neliökilometriä eli noin kaksi kertaa Päijänteen ala, keskisyvyys 8,4 metriä (vaihteluväli 3–26 m; maksimi 32 m). Tekoaltaan kokonaisvesitilavuus on 18,15 kuutiokilometriä (noin 1,5 kertaa Päijänteen tilavuus), josta 6,78 km³ on käytettävissä. Helmikuussa 2018 oli rakenteilla Kah’ovkan 2. vesivoimalaitos, jolla vesivoimayhtiö UkrHidroenerho pyrkii optimoimaan vesivoiman tuotantoa Kah’ovkan tekojärvestä. Tämä tuo valmistuessaan aiemman 335 MW:n voimalan (HES-1) lisäksi 250 MW uutta voimalakapasiteettia (HES-2).

Tekoaltaan vettä käytetään sähkövoiman tuottamiseen, kasteluun, teollisuuslaitosten tarpeisiin ja kalankasvatukseen. Vettä käytetään myös Pohjois-Krimin kanaaliin ja Dnepr-Kryvyi Rih -kanaaliin. Tekoallas synnytti valmistuessaan myös riittävän kulkusyvyyden Dneprin vesitielle ja mahdollisti laivaliikenteen. Voimalapadon vieressä on laivaliikennettä palveleva sulutus.

Pääartikkeli: Kah’ovkan padon tuhoutuminen

Ukrainan tietotoimiston mukaan ilman tunnisteita olleita miehittäjiä (Venäjän joukkoja) tankkeineen saapui 24. helmikuuta 2022 päivällä Kah’ovkan vesivoimalan padolle. Seuraavana päivänä uutisoitiin venäläisjoukkojen miehittäneen vesivoimalan alueen osana Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan (2022-).

Vesivoimalan patorakennelman yli kulki kaksikaistainen maantie (osa eurooppatie E58:aa) ja rautatie. Maantie oli Antonivkan sillan ohella ainoa kiinteä maantien siltayhteys Dneprin alajuoksulla. Hyökkääjävaltio Venäjän tuhottua Antonivkan sillan menetettyään miehitysalueensa Dneprin länsipuolella marraskuussa 2022, näin vaikeuttaen Ukrainan vastahyökkäyksen jatkamista, Kah’ovkan padon merkitys strategisesti tärkeänä mahdollisena väylänä suurjoen yli korostui.

Tekojärven sulkeva pato murtui aamuyöllä 6. kesäkuuta 2023, aiheuttaen tulvan Dneprin alajuoksulle. Ukrainalaiset lähteet syyttivät venäläisiä padon räjäyttämisestä, kun taas venäläiset väittivät padon tuhoutuneen tykistöiskussa.

•  
  Kah’ovkan vesivoimala.
•  
  Maantie Dneprin yli Kah’ovkan vesivoimalapatoa pitkin.
•  
  Kah’ovkan tekojärveä.
•  
  Pohjois-Krimin kastelukanava saa alkunsa Kah’ovkan tekojärvestä.(venäjäksi)

 

• Kah’ovkan vesivoimalaitos

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kah’ovkan tekojärvi Wiki Commonsissa

• Kah’ovkan vesivoimala (Kah’ovska HES) (Arkistoitu – Internet Archive) (ukrainaksi) (uge.gov.ua)