Ilkka Halonen: Suomalainen kenraaliluutnantti
Ilkka Kalle August Halonen (14.
marraskuuta">14. marraskuuta 1932 Kuopio – 21. joulukuuta 2021 Kuopio) oli suomalainen sotilas, kenraaliluutnantti. Halonen syntyi Kuopiossa jääkärikapteeni Otto Armas (Ami) Halosen ja lastentarhanopettaja Aino Hilja Halosen ensimmäisenä lapsena. Myöhemmin Halonen muutti perheensä mukana Siilinjärven Kasurilan kylään, missä hänen isänsä jääkärikapteeni Halonen toimi maanviljelijänä.
| Ilkka Halonen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. marraskuuta 1932 Kuopio |
| Kuollut | 21. joulukuuta 2021 (89 vuotta) Kuopio |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |  Suomi |
| Palvelusvuodet | 1953–1992 |
| Komentajuudet | Uudenmaan Rakuunapataljoona (1975–77) Savon prikaati (1977–80) Savo-Karjalan sotilaslääni (1981–84) |
| Sotilasarvo | Kenraaliluutnantti |
| Kunniamerkit | SL 1.lk komentajamerkki |
Opinnot ja perhe
Halonen kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion Lyseosta v. 1952. Varusmiespalveluksen jälkeen hän suoritti kadettikoulussa upseerin tutkinnon vuonna 1955. Hän oli joukkueenjohtajana ensimmäisessä suomalaisessa rauhanturvajoukossa (YKSK) Egyptissä 1956–1957. Hän palveli opetusupseerina ja komppanianpäällikkönä 2. prikaatissa ja reserviupseerikoulussa vuosina 1957–1963. Sotakorkeakoulussa Halonen opiskeli vuosina 1963–1965. Hän oli Sotakorkeakoulun opettajana vuosina 1965–1969 ja 1971–1975. Halosen sotilasura jatkui Uudenmaan Rakuunapataljoonasn ja Savon Prikaatin komentajana vuosina 1975–1980. Tämän jälkeen hän palveli Pääesikunnassa operatiivisen osaston päällikkönä. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi 1981 ja määrättiin Savo-Karjalan Sotilasläänin komentajaksi 1981–1984, minkä jälkeen hän oli Pääesikunnassa päämajamestarina ja yleisesikunnan päällikkönä vuosina 1984–1989. Kenraaliluutnantiksi hänet ylennettiin 1986. Hänen viimeinen tehtävänsä aktiivipalveluksessa oli Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentajuus vuosina 1989–1992.
Halonen avioitui Maija-Liisa Variksen kanssa vuonna 1957 ja heille syntyi kaksi poikaa.
Yleistä
Ilkka Halonen toimi Kadettikunnan puheenjohtajana 1984–1986 ja Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen puheenjohtajana 1989–1995. Eläkepäivillään hän edisti muun muassa ampumisharrastusta. Hän oli Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Savon piirin puheenjohtajana vuosina 2001–2006, ja osallistui muun muassa asiantuntijana Jatkosodasta kertovien radio-ohjelmien tekemiseen.
Kunniamerkit
- Suomen Leijonan 1. lk komentajamerkki (SL K1)
- Suomen Leijonan komentajamerkki (SL K)
- Jatkosodan muistomitali
- Sotilasansiomerkki
- YK-mitali (Suez)
- Reserviupseeriliiton ansiomerkki
Lähteet
Aiheesta muualla
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Ilkka Halonen, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.