Gīlān

Se sijaitsee maan pohjoisosassa, Kaspianmeren rannalla. Provinssin pääkaupunki on Rašt. Vuonna 2010 provinssissa eli noin 2,45 miljoonaa asukasta. Se on Iranin toiseksi tiheimmin asuttu provinssi. Monet sen asukkaat elävät maaseudulla. Alueella on jonkun verran elintarvike- ja metsäteollisuutta.

Gīlānin provinssiin kuuluu Elbursvuoriston luoteispää sekä Kaspian alangon länsiosa. Provinssin korkein vuori on Kūh-e Somām eli Somāmūs (3689 m). Vuorten itärinteet ovat Kaspianmereen laskevien jokien uurtamat. Vuoret ovat edelleen seismisesti aktiivisia, ja vuonna 1990 maanjäristys surmasi noin neljäkymmentätuhatta henkeä. Provinssin alavan osan muodostavat kaksi alluviaalitasankoa: Safīdrūdin suisto idässä ja Fūmanātin tasanko lännessä.

Topografia on luonut provinssiin erityisen ilmaston: vallitsevien pohjoisenpuoleisten tuulten mukana kostea ilma virtaa Kaspianmereltä tasangon yli ja nousee vuorenrinteitä ylös, mikä aiheuttaa säännöllisiä orografisia sateita. Vuotuinen sademäärä on rannikolla 1200–1800 mm, tasankoalueella hiukan alle tuhat millimetriä ja vuoristossa 1500–1800 mm, paikoin jopa 2400 mm.

Sateiden ansiosta Gīlānin kasvillisuus on rehevämpää kuin muualla Iranissa. Havupuut ovat harvinaisempia kuin muualla, ja niiden sijasta vuorten rinteillä kasvaa seka- ja lehtimetsää. Tärkein viljelykasvi on riisi. Karjatalous keskittyy vuoristoalueille. Rannikolla on kaviaarintuotantoon keskittyviä kalanviljelylaitoksia.

Provinssissa puhutaan kolmea iranilaista kieltä: gilakia, rūdbārīa ja tališia, sekä tatia, kurdia, azeria ja romanikieliä.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gīlān Wiki Commonsissa