Barbareskivaltiot

Sikäläiset merirosvot tunnettiin nimellä barbareskit. Samoista maista on käytetty myös nimeä Berberia, mikä viittaa berbereihin.

Barbareskivaltiot tulivat kuuluisiksi merirosvouksesta, jonka vuoksi useimpien Euroopan valtioiden oli turvatakseen laivansa maksettava niille veroa. Ranskan vallattua Algerian 1830 loppui merirosvous, viimeksi Marokossa.

Barbareskivaltioiden harjoittama tuottoisa merirosvous alkoi 1400-luvulla. Nimitys lienee sekoitus alueella asuneen berberiheimon nimestä ja sanasta barbaari. Merirosvoilu alkoi Espanjasta karkotettujen maurien ryhtyessä häiritsemään voittajiensa meriyhteyksiä. Samalla barbareskivaltiot kävivät Turkin herruuden alaisina pyhää sotaa islamin puolesta kristittyjä vastaan. Merirosvojen toiminta oli voimakkaimmillaan 1600-luvulla, jolloin he muodostivat alituisen uhan Välimeren satamakaupungeille ulottaen ryöstöretkensä aina Irlantiin ja jopa Islantiin saakka. Gibraltarin itäpuolelle uskaltautuneet eurooppalaiset kauppa-alukset menettivät lastinsa merirosvolaivastoille, ja vangitut merimiehet myytiin orjiksi tai vapautettiin korkeita lunnaita vastaan.

Kauppavaihto Välimeren maiden kanssa järjestettiin siten, että useimmat Euroopan valtiot suorittivat barbareskivaltioille vuosittain tietyn maksun saadakseen oikeuden vapaaseen purjehdukseen. Useista merirosvoja vastaan lähetetyistä rangaistusretkikunnista huolimatta kaappaustoiminta jatkui 1800-luvulle saakka. Vasta amerikkalainen kommodori Decatur sekä lordi Exmouthin johtama brittiläis-hollantilainen laivasto saivat barbareskivaltiot 1815–16 luopumaan elinkeinostaan. Ranskan suorittama Algerian valloitus 1830 merkitsi merirosvojen toiminnan loppumista kokonaan. Marokko vaati vuosittaisia maksujaan edelleenkin, kunnes Tanska ja Ruotsi viimeisinä maina lopettivat maksunsa vuonna 1845.

• Orjuus islamilaisessa maailmassa

• Ilmari Havu, L. Arvi Poijärvi & J. A. Wecksell (toim.): Pieni tietosanakirja 1. Otava, 1959.
• Tiedon värikäs maailma osa 2. Uusi Kirjakerho, 1973.

Viitteet