Māʻuluʻulu

Ko e māʻuluʻulu ko e taha ia ʻo e ngaahi faiva tukufakaholo ʻo Tonga.

ʻOku pehē ko e maʻu ʻa e faiva māʻuluʻulu mei he ʻotuhaka pea mo e māʻuluʻulu faka-Haʻamoa ʻi he senituli 19.

ʻOku tangutu fakataʻane e kau faiva hono kotoa tukukehe ʻo kapau ʻoku fuʻu tokolahi e kau māʻuluʻulu pea ʻe tuʻu e toenga ki ʻolunga ʻo hangē ʻo ka fai ʻe ha ʻapiako e māʻuluʻulu. Ki he tafaʻaki toʻohema pe toʻomataʻu ʻo e kau faiva ʻoku tuʻu ai e nafa pea tuʻu leva ʻi mui ʻa e kau hiva pe ko e langituʻa.

ʻOku konga ʻe ua ʻa e māʻuluʻulu ʻa ia ko e konga ʻoku hivaʻi pea mo e konga ʻoku hakaʻi fakalongolongo ʻo hangē ko e ʻotuhaka. ʻOku makatuʻunga e taʻanga ʻo e māʻuluʻulu mei he katonga ʻoku fai ai e māʻuluʻulu ko ia.

Māʻuluʻulu
Ko e faiva lahi taha ʻo māmani, ko e kau lautohi ʻe 9000 tupu, ʻoku nau haka ʻenau faiva maʻa e kalauni ʻo e tuʻi ʻi Teufaiva ʻi 29 Siulai 2008. Ko e punake (ʻi mua, teunga kulokula), ko Motuliki Fakatava.

Tags:

🔥 Trending searches on Wiki faka Tonga:

Acalypha wilkesianaMonumanu filo silivaSikotilaniʻInitonēsiaMakatuʻuʻOtumotu Vilikini fakapilitāniaPeesi tali fiefiaPolaniHavanaAnitikua mo PalaputaMianimāAloe veraMusieAfuafuʻĀpeleLongolongoTau fakaniua/enPī (ʻakau)Sā Kitisi mo NevisiSinamoniMalēsiaMinecraftNamipiaPukoViliami Tāvao HeluSileAhiSauti ʻAlepeaLaukaupoʻuliMāhinaHauaiʻiPilitāniaSēpiaKiupaHoi (ʻakau)SiapaniFisipunaMaheʻuliʻuli TupouniuaFetoʻumakaTaʻetaʻeʻinisēkiteKihikihiKotuOnioniʻAfilikaLimuvaiFuivaTuʻitātuiʻĒsiaOngo MaʻafuFueʻeaPēfiʻotu langiʻAla KaʻaitāSuēteniʻIlaisaane Sisiʻuno LomuLapanuiPahamaLea fakapilitāniaAgeratum conyzoides🡆 More