Uuccâmpuátuseh uuccâmsáánán Plaaneet Wiki – Wiki Plaaneet
Taan wikist lii sijđo noomáin Plaaneet. Keejâ eres uuccâmpuátusijd-uv.
Plaaneet lii almepittá, mii jorá jieijâs piäiváškode váldutääsni pirrâ. Ton lasseen planetist lii tuárvi stuorrâ massa, et tot lii jurbâsmâm tiädduvyeimi... |
Neptunus lii plaaneet. Tot lii piäiváškode káávcád já olgomus plaaneet. Tot lii niäljádin stuárráámus planetijn čođâmittoos tááhust. Neptunus lii váhá... |
Venus lii plaaneet Merkurius já Eennâmpáálu kooskâst. Tot lii Piäiváást nubben aldemus plaaneet. Nuuvtko Eennâmpállu já piäiváškode eres planeteh Venus-uv... |
Saturnus lii plaaneet Jupiter já Uranus kooskâst. Tot lii Piäiváást kuđâdin aldemus plaaneet. Saturnus lii nubben stuárráámus plaaneet Jupiter maŋa. Sehe... |
Uranus lii plaaneet Saturnus já Neptunus kooskâst. Tot lii Piäiváást čiččâdin aldemus plaaneet. Uranusist láá siävŋus riggeeh pirrâ, moh láá jiäŋŋum keeđgih... |
Mars lii plaaneet Eennâmpáálu já Jupiter kooskâst. Tot lii Piäiváást niäljádin aldemus plaaneet. Nuuvtko Eennâmpállu já piäiváškode eres planeteh Mars-uv... |
Eennâmnálásâš plaaneet adai keđgiplaaneet teikâ terrestrisâš plaaneet (eŋgâlâskielân terrestrial planet) lii Eennâm, Venus, Mars já Merkurius sullâsâš plaaneet, mast... |
Merkurius, piäiváškode ucemus plaaneet, lii aldemustáá Piäiváá. Nuuvtko Eennâmpállu já piäiváškode eres planeteh Merkurius-uv jorá Piäiváá pirrâ. Merkurius... |
Jupiter lii plaaneet Mars já Saturnus kooskâst. Tot lii Piäiváást viđâdin aldemus plaaneet. Jupiter täsnitieđâlâš symbol lii . Nuuvtko Eennâmpállu já piäiváškode... |
Eennâmpállu ađai Tellus lii Piäiváást kuálmádin aldemus plaaneet. Ton täsnitieđâlâš symbol lii . Eennâmpáálu koskâ Piäivážân lii suullân 150 miljovn kilomeetterid... |
lii talle tullâpállu, jis tot lii kirkkâdub ko Venus-plaaneet, mii lii täsnialme kirkkâdumos plaaneet. Sämikielân meteoreh kočoduvvojeh "luččejeijee täsnin"... |