Esta página no está disponible en otros idiomas.
Kay wikipiqa «Tuktu» sutiyuq p'anqam kachkan
Tuktu nisqaqa muruyuq nisqa yurakunap mirana yawrim. Tuktuqa pawqar kaptin, palamakunam tuktup ñupchunta suq'uq hamuspa sisata huk tuktumanta huktaq tuktuman… |
Tuktu-tuktu (latin simipi: inflorescentia) nisqaqa yurapi tuktunkunap huñunmi. Ima hinam tuktukuna chillkikunapi tiyan, chaykamaqa tuktu-tuktukunata layakunamanmi… |
ayllunmi, 338 rikch'anayuq, 3.709 rikch'aqniyuq. Kintu tuktu-tuktu icha iskay kintu tuktu-tuktu manam tiyana raphiyuqchu. Tuktunkunaqa iskay yumanayuqmi… |
Tuktu hawayuq krus k'aspi, kichwapi Krus kaspi, Kruskaspi (genus Brownea) nisqakunaqa huk chaqallu sach'akunam, Urin Awya Yalapi wiñaq, rikch'ana kimsa… |
"umacha", huk rimaykunapi "isankacha" nisqapas) huk yurakunap ch'antasqa tuktu-tuktunkunam, ch'antasqa tuktuyuq (Compositae icha Asteraceae) nisqa yurakunapi… |
Q'inti (Trochilidae) nisqakunaqa uchuylla, tuktu misk'ita mikhuspa tuktukunata sisachaq pisquchakunam. Huk q'intikunataq palamakunatapas mikhunmi. Siwar… |
Rosa tomentosa: tuktu siq'intin Prunus padus: tuktu siq'intin Sanguisorba officinalis: tuktu siq'intin Spiraea hypericifolia: tuktu siq'intin Kaymi huk… |
lachiwakunam. Mayninpi mana sisachaspa tuktup wayta raphinkunata p'itispa tuktu misk'ita suwankum. Urunquy niyampi Ankash qallupi. Commons nisqaqa multimidya… |
ayllunmi. Ch'antasqa tuktuntin nisqa waytankunaqa achka ch'iñicha tuktuyuq tuktu-tuktum, pila tuktuchakunam, qallu tuktuchakunapas. Tuktuchakunaqa ch'ulla… |
Lachiwa miski nisqaqa lachiwap tuktu misk'imanta rurasqan, lachiwanapi waqaychasqa misk'i imaykanam, qirisankunata mikhuchinapaq. Runakunaqa lachiwakunatam… |
nisqakunaqa (ordo Lepidoptera) pawqar-pawqar p'aspachasapa tawantin raprayuq, tuktu misk'ita ch'unqaspa tuktukunata sisachaq palamakunam. Sika-sika nisqa qirisankunaqa… |
Chikchipa (genus: Tagetes) nisqaqa huk yuram, killmu, q'illu, ch'antasqa tuktu waytayuq. Tagetes graveolens - wakatiya suyku Tagetes foeniculacea - k'ita… |
Sisa nisqapas tuktu, wayta, t'ika nisqamanta ñawirinaykipaq chaypi qhaway. Sisa nisqaqa tuktupi paqariq allpa hinam, ch'iñi k'atakuna aslla kawsaykuqniyuq… |
runtunkunamanta t'uqyaq qirisakunaqa kuru hinam. Tankayllukunaqa kikinpa mikhunanpaq tuktu misk'illata pallaspa qirisankunata wach'inwan wañuchisqan palamakunawan… |
raphikunaqa huñusqam. Huklla sisa raphi muyum. Ruru raphintinqa hawa tiyaqmi. Tuktu minuywanqa kay hinam: ↓K(5)[C(5)A5−4−2]G(2)_{\displaystyle \downarrow… |
raphinmi, icha iskaynintinmi. Iskaynintin ruru raphi huñusqam, hawa tiyaqmi. Tuktu minuywanqa kay hinam: ↓K(5)[C(5)A4−2]G(|2)_{\displaystyle \downarrow… |
chaqallum. 730 rikch'ananmi, yaqa 20.000 rikch'aqninmi kan. Tuktunkunaqa kintu tuktu-tuktupim. Tuktunkunaqa iskay yumanayuqmi, pichqantin raphimuyum, iskaykinraymi… |
wiñaq. Iskay rikch'anam: Brownea, Browneopsis. Kymi huk rikch'aqninkuna: Tuktu hawayuq krus k'aspi (genus Brownea) Waytasapa krus k'aspi / Sisasapa krus… |
sisa raphin, huklla muyum. Iskaynintin ruru raphi huñusqam, ukhu tiyaqmi. Tuktu minuywanqa kay hinam: ⋆ K 5 − 0 C 5 A 5 G ( 2 ) ¯ {\displaystyle \star… |
manaña llamk'anchu, runtukunallatam wachan. Sisikunaqa kikinpa mikhunanpaq tuktu misk'illata pallaspa qirisankunata wañusqaña icha wañuchisqan palamakunawan… |