Eččotulokset
Wikis Wikipedii on sivu nimel "Kuu". Kačo sežo toizii eččotuloksii.
Kuu on yksikkö, kudai pohjavuu kuudaman kierdoaigah Muan ymbäri. Tänäpäi sil enimyölleh tarkoitetah nygözen kalenduaran kuuloi (28–31 vrk). Toizis kalenduarois... |
Oraskuu on vuvven viijes kuu. Sidä enne on sulakuu da sen jälles tulou kezäkuu.... |
Sulakuu on vuvven nelläs kuu. Sidä enne on kevätkuu da sen jälles tulou oraskuu.... |
Kezäkuu on vuvven kuvves kuu. Sidä enne on oraskuu da sen jälles tulou heinykuu.... |
Heinykuu on vuvven seiččemes kuu. Sidä enne on kezäkuu da sen jälles tulou elokuu.... |
Ligakuu on vuvven kymmenes kuu. Sidä enne on syvyskuu da sen jälles tulou kylmykuu.... |
Pakkaskuu on vuvven enzimäine kuu. Sidä enne on talvikuu da sen jälles tulou tuhukuu.... |
Syvyskuu on vuvven yheksäs kuu. Sidä enne on elokuu da sen jälles tulou ligakuu.... |
Kevätkuu on vuvven kolmas kuu. Sidä enne on tuhukuu da sen jälles tulou sulakuu.... |
Kylmykuu on vuvven yhtestostu kuu. Sidä enne on ligakuu da sen jälles tulou talvikuu.... |
Talvikuu on vuvven kahtestostu da jälgimäine kuu. Sidä enne on kylmykuu da sen jälles tulou pakkaskuu.... |
Tuhukuu on vuvven toine kuu. Sidä enne on pakkaskuu da sen jälles tulou kevätkuu.... |
Elokuu on vuvven kaheksas kuu. Sidä enne on heinykuu da sen jälles tulou syvyskuu.... |
Yhtenäzet merkit Pruazniekkah näh: Äijiäpäiviä pruaznuijah jälles keviän tävvellisty kuudu. Tävvelline kuu, kudai tulou enne keviän ravnodenctviedu.... |
linnos luajitah pezii levoloin alle, ikkunoin naličniekoin tuakse, halgoloih. Kuu kiurus kezäh, puoĺi kuudu peibozes, pästärikis ei ni päiviä. В.Б. Зимин,... |
1955, suarnuromuanu) Matka Kauas-Maahan (Valistus, 1956, suarnukerävys) Kuu omenapuussa (Valistus, 1958, suarnukerävys) Kesälintu (WSOY, 1959, tyttölöin... |
ollou kylläl syömisty, ga havvotah kaksi kerduagi. Havvondah menöy kogonaine kuu. Hyybiel rodieu 3-10 poigastu. Poigazet roitah sogiet, nerottomat da maltamattomat... |