Kesäaika: Järjestelmä virallisen paikallisen ajan siirtämiseksi eteenpäin

Kesäaikajärjestelyn tarkoituksena on saada kesän ajan aamuinen valo vastaamaan paremmin ihmisten valveillaoloaikaa ja työskentelyaikoja kouluissa ja työpaikoilla. Jos normaaliaikana aurinko esimerkiksi nousisi kello 4.30 ja laskisi 20.00, kesäaikaa käytettäessä nousuaika on 5.30 ja laskuaika 21.00. Vuorokauden valoisat tunnit siirretään näin iltaan sen sijaan, että ne kuluisivat niin sanotusti hukkaan ihmisten vielä nukkuessa. Kesäajan vaikutus on voimakkain korkeilla leveysasteilla sijaitsevissa maissa, kuten Euroopan pohjoisosissa keväällä ja syksyllä. Koska ihmisten elämänrytmi on nykyisin painottunut iltaan, siirto lisää ihmisten aktiivista aikaa tunnilla.

Kesäajan käyttöä on myös kritisoitu. Kellojen siirtäminen aiheuttaa monelle terveyshaittoja, sillä ihmisen sisäinen kello sopeutuu muutoksiin hitaasti.

Kesäajan käyttöönottoa ehdotti ensimmäisen kerran Yhdysvaltain Pariisin-suurlähettiläs Benjamin Franklin nimimerkillä Tilaaja kirjoitetussa kirjeessään Journal of Paris -lehden päätoimittajalla 26. huhtikuuta 1784. Kirjoituksen tyyli oli kuitenkin varsin humoristinen.

Ensimmäisen kerran kesäajan käyttöönottoa ehdotti vakavissaan William Willett teoksessaan Waste of Daylight vuonna 1907. Hän ehdotti kellojen siirtoa asteittain: joka sunnuntai kaksikymmentä minuuttia eteenpäin. Siitä huolimatta kesäaikaa ei yritetty, ennen kuin sota syttyi.

Käytännössä kesäaika otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Saksassa 30. huhtikuuta 1916 ensimmäisen maailmansodan aikana, kun jatkuva sotatila vei maan talouselämän hyvin tiukoille. Iso-Britannia otti kesäajan käyttöön samana vuonna. Yhdysvalloissa kesäaikaa kokeiltiin vuonna 1918, mutta se kuitenkin poistettiin käytöstä nopeasti sodan jälkeen. Toisen maailmansodan myötä kesäajan käyttö yleistyi uudelleen.Euroopassa kesäaika otettiin yleisesti käyttöön 6. huhtikuuta 1980. Vain Suomi, Islanti, Jugoslavia, Neuvostoliitto ja Sveitsi pysyivät normaaliajassa. Tuona kesänä 1980 Suomessa oli poikkeuksellisesti sama aika Keski-Euroopan kanssa. Britannia ja Irlanti siirtyivät kesäaikaan jo 16. maaliskuuta, Puola ja Tšekkoslovakia 30. maaliskuuta. Myös Ruotsi, Norja ja Länsi-Saksa ottivat kesäajan ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1980. Vuodesta 1981 alkaen kesäaika on ollut käytössä myös Suomessa.

 

Kesäaika on yleisimmin käytössä korkeilla leveysasteilla, missä päivänvalon määrä vaihtelee eri vuodenaikoina huomattavasti enemmän kuin trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla.

Kesäaikaan siirrytään maailman eri alueilla hieman eri aikaan: Esimerkiksi Yhdysvalloissa kesäaikaan siirtyminen tapahtuu usein eri aikaan kuin Euroopassa. Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken siirtymä on kuitenkin vuodesta 1997 alkaen ollut standardoituna samalle päivälle. Koko Eurooppa siirtyy kesäaikaan kello 1.00 UTC, eli esimerkiksi aikaero Suomen ja Ruotsin välillä on koko ajan täsmälleen yksi tunti. Ruotsi siirtyy kesäaikaan kello kaksi ja Suomi kello kolme paikallista aikaa.

Kesäaikaan siirtymistä ei käytetä lainkaan esimerkiksi Islannissa, Venäjällä, Intiassa eikä Kiinassa. Lisäksi useissa maissa kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa osavaltiot ja provinssit voivat itsenäisesti päättää, käyttävätkö ne kesäaikaa.

Suomessa

Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Luvussa on paljon lähteetöntä tekstiä.

Suomessa kesäaikaa kokeiltiin ensimmäisen kerran muiden maiden mukana toisen maailmansodan aikaan vuonna 1942, jolloin kesäaikaan siirryttiin 3. huhtikuuta ja takaisin normaaliaikaan 4. lokakuuta. Jatkuvassa käytössä kesäaika on ollut vuodesta 1981 lähtien. Vuodesta 2002 kesäaikaan siirtymistä on säädellyt Euroopan unionin direktiivi.

Energiansäästökeinona kesäaika lienee Suomessakin kyseenalainen. Sen hyödyt rajoittuvat lähinnä kevääseen ja syksyyn, koska Suomen kesä on muutoinkin varsin valoisa. Tärkein syy kesäajan käyttöön Suomessa onkin pysyminen samassa tahdissa muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kanssa.

Kesäaika alkaa Euroopan unionissa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina kello 3.00 yöllä, jolloin kelloja käännetään tunti eteenpäin, ja päättyy lokakuun viimeisenä sunnuntaina kello 4.00 yöllä, jolloin kelloja käännetään tunti taaksepäin. Tämä aiheuttaa joissain tapauksissa kuten aikataulutuksissa hankalan tilanteen, koska kellonajat aamukolmen ja -neljän välillä esiintyvät syksyllä kaksi kertaa saman vuorokauden aikana ja keväällä ne eivät esiinny ollenkaan. Siirtymä kesäaikaan tehdään aina sunnuntain vastaisena yönä, jotta se aiheuttaisi mahdollisimman vähän häiriötä arkielämän aikatauluille.

Yleinen muistisääntö on, että kelloja käännetään aina kyseisen vuoden juhannusta päin eli ”aina kesää kohti”. Toisen muistisäännön mukaan ”kesä edessä, talvi takana”. Kolmas muistisääntö on, että normaaliaikana kelloja siirretään taaksepäin, koska talvella tulee aikaisin pimeää.

Suomessa kesäaikaan siirrytään maaliskuun viimeisenä sunnuntaiaamuna, jolloin kelloja siirretään kello kolmesta kello neljään, ja normaaliaikaan lokakuun viimeisenä sunnuntaiaamuna, jolloin kellot siirretään vastaavasti kello neljästä kello kolmeen.

Vuonna 2024 kesäaika alkaa 31. maaliskuuta ja päättyy 27. lokakuuta.

Taulukko

Yhdysvalloissa

Yhdysvalloissa muutettiin kesäaika vuonna 2007 energian säästämiseksi alkamaan maaliskuun toisesta sunnuntaista ja päättymään marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina. Tämän toimenpiteen energiatehokkuudesta on kuitenkin kiistelty. Lisäksi lasten kouluunmenoaikaan aamuisin olisi syksyisin entistäkin pimeämpää.^lähde?

Vuonna 2007 maaliskuun 11. päivälle määräytyneessä siirtymisessä oli kuitenkin eroja osavaltioittain. Arizonan (paitsi Navajo-reservaatti) ja Havaijin osavaltiot eivät edelleenkään asetuksesta huolimatta siirry kesäaikaan, vaan pitäytyvät samassa kellonajassa ympäri vuoden. Muista Yhdysvaltojen territorioista ja itsehallintoalueista Amerikan Samoa, Guam, Puerto Rico ja Yhdysvaltain Neitsytsaaret eivät käytä kesäaikaa lainkaan. Kesäaikaan siirtyminen oli vuoteen 2007 asti ongelmallista myös Indianan osavaltiossa, jota halkoo kahden aikavyöhykkeen välinen raja. Vuonna 2007 suurin osa (71 piirikuntaa) Indianaa kuuluu itärannikon aikavyöhykkeeseen (engl. Eastern Standard Time, EST). 17 Indianan piirikuntaa lähinnä osavaltion lounais- ja luoteisosissa kuuluu edelleen keskiseen aikavyöhykkeeseen (engl. Central Standard Time, CST). Jaosta huolimatta koko Indianan osavaltio otti käyttöön vuonna 2007 kesäajan.

Sekä Australiassa että Yhdysvalloissa kesäaikaan siirtymistä hyödynnetään siten, että sen yhteydessä tehdään muistutuskampanja palovaroittimien paristojen vaihtamisesta.^lähde?

Vuonna 2011 Venäjä siirtyi noudattamaan aikavyöhykkeidensä aiempaa kesäaikaa ympärivuotisesti. Myös Ukraina ja Valko-Venäjä luopuivat erillisestä kesäajasta, mutta Ukraina muutti päätöstään syksyllä 2011 palaten noudattamaan normaali- ja kesäaikojen vaihtelua. Syksyllä 2014 Venäjä siirtyi puolestaan pysyvästi talviaikaan.^lähde?

Suomalaiset europarlamentaarikot yhdessä esittivät vuonna 2016 Euroopan unionin komissiolle kesäajasta luopumista.

Elokuussa 2018 EU-komissio teki esityksen erillisistä kesä- ja talviajoista luopumisesta. Komission ehdotuksen mukaan kellojen siirtämisestä luovuttaisiin EU-maissa vuonna 2019 ja jäsenmaat saisivat itse päättää, kumpaan aikaan jäävät. Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti asian tiimoilta kansalaiskyselyn, jossa pysyvästi talviaikaan siirtyminen sai niukasti enemmän kannatusta kuin kesäaika.

Euroopan parlamentti äänesti kellonsiirron lopettamisesta 26. maaliskuuta 2019 ja hyväksyi äänin 410–192 esityksen, joka tarkoittaisi kellonsiirron päättymistä Euroopan unionin alueella vuonna 2021. Näin ollen jokaisen jäsenmaan parlamentin piti saada vuoden aikaa päättää tulevasta aikavyöhykkeestään riippuen, ottaako maa käyttöön talviajan vai kesäajan. Asia on kuitenkin edennyt hitaasti, eikä luopuminen ole toteutumassa lähiaikoina.

Esitettyjä hyötyjä

Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Luvussa on paljon lähteetöntä tekstiä.

Kesäajasta koituva valoisan ajan säästö on merkittävin keväisin ja syksyisin, jolloin illat ovat pimeitä ja aamut valoisia normaaliaikaa käytettäessä. Koska ihmisten yleinen elämänrytmi on nykyisin painottunut iltaan, kesäaika lisää ihmisten käytettävissä olevaa valoisaa aikaa yhdellä tunnilla. Kesäajan ansiosta ulkoilma-aktiviteettien harrastuskausi, kuten veneily-, mökkeily-, kalastus- ja ulkoliikuntakausi, jatkuu pitkälle lokakuuhun. Kesäajan ansiosta syyskuusta on Suomessa tullut käytännössä neljäs kesäkuukausi päivänvalon riittävyyden suhteen.

Maiden hallitukset perustelevat kesäaikaa usein energiansäästötoimenpiteenä, koska sen avulla saavutettava käytettävissä olevan auringonvalon lisääntyminen periaatteessa säästää sähkövalaisun tarvetta: auringon nousu- ja laskuajat vastaavat paremmin ihmisten keskimääräistä valveillaoloaikaa, eikä sähkövaloa tarvita yhtä paljon. Kesäajan ansiosta on työpäivän loppuessa yhä valoisaa keväisin ja syksyisin. Kotiinpaluuliikenne syksyllä on tästä syystä turvallisempaa kuin talvella normaaliaikana, jolloin työpäivän päättyessä on pimeää.

Suurin osa omaisuus-, ilkivalta- ja ryöstörikoksista tehdään pimeän aikaan, jolloin kiinnijäämisriski on pienempi. Kesäajan on havaittu vähentävän merkittävästi murtautumis- ja ilkivaltarikollisuutta valtiossa, jossa rikollisuuden perustaso on Suomea korkeampi. Suomen olosuhteissa asiaa ei ole tutkittu.

Esitettyjen hyötyjen arvostelu

Kesäajan vaikutuksia tutkittiin vuoden 1973 öljykriisin myötä entistä tarkemmin. Tutkimukset väittivät kesäajan vähentävän myös ilta-aikaan tapahtuvia liikenneonnettomuuksia ja rikollisuutta valoisuuden vuoksi. Tutkimustulokset kuitenkin kyseenalaistettiin myöhemmin. Yhdysvaltain liikenneministeriön tutkimus vuonna 1975 väitti, että kesäaika säästää prosentin sähkönkulutuksesta. Yhdysvaltalainen National Bureau of Standards kuitenkin tarkasti tutkimuksen uudelleen vuonna 1976 ja totesi ettei merkittäviä säästöjä syntynyt. Suomessakaan kesäaika ei aiheuta Fingridin tilastoissa näkyvää energiankulutuksen vähenemistä.

Keskikesällä kesäajalla on pitkien kesäpäivien takia vähäisempi merkitys, ja energiansäästö kesäisin on ylipäätään havaittu käytännössä olemattomaksi.

On myös huomioitava, ettei Suomessa ole koskaan noudatettu kesäaikaa talvella. Näin ollen väitetyt hyödyt pysyvän kesäajan hyödyistä ovat vain arvailua.

Haittoja

Kesäajan selkeimpiä haittoja on, että ihmisten biologinen rytmi voi häiriintyä kesäaikaan ja -ajasta siirryttäessä pitkäksikin aikaa. Se voi aiheuttaa väsymystiloja ja sen takia myös työvireyden laskua. Tämä puolestaan saattaa lisätä muun muassa liikenneonnettomuusriskiä ja sydänkohtausriskiä. Väsymyksestä johtuvat vakavat liikenneonnettomudet ovat yleisempiä toukokuusta elokuuhun kuin talvisin. Yhtenä tärkeimpänä syynä tähän oletetaan olevan liian lyhyeksi jäänyt onnettomuutta edeltäneen yöunen määrä.^{lähde tarkemmin?} Englannissa pysyvän kesäajan kokeilusta 1968–1971 luovuttiin, koska haittoja oli enemmän kuin hyötyjä. Venäjällä kokeiltiin pysyvää kesäaikaa vuosina 2011–2014, mutta kokeilusta luovuttiin, ja Venäjä on noudattanut vuoden 2014 jälkeen ympärivuotista normaaliaikaa eli talviaikaa. Paitsi, että liikenneonnettomuudet voisivat lisääntyä, on myös mahdollista, että unettomuus, väsymys ja monet sairaudet voisivat lisääntyä. Kronobiologian asiantuntijat suosittelevatkin pysyvää normaaliaikaa.

Osa asiantuntijoista olisi valmis poistamaan käytännön, joka aiheuttaa ihmisille ylimääräistä vaivaa, sekaannuksia ja sisäisen kellon kuormitusta. Kesäaikaan siirtyminen hankaloittaa muun muassa maatalousaloilla työskentelevien elämää, sillä eläimet eivät yleensä omaksu kesäaikaa ympäröivän yhteiskunnan muuttaessa elämänrytmiään. Lisäksi kesäaikaan siirtyminen aiheuttaa monenlaisia suunnittelu- ja ylityökustannuksia. Esimerkiksi ohjelmistotekniikan alalla on kesäaikaan siirtymisiin käytetty suuria työtuntimääriä; joka vuosi kesäaikaan ja -ajasta siirryttäessä on jouduttu tekemään runsaasti erikoisjärjestelyjä esimerkiksi kansainvälisessä tieto-, maksu- ja henkilöliikenteessä. Nykypäivänä yleisimmät käyttöjärjestelmät osaavat kuitenkin automaattisesti siirtyä kesä- ja talviajan välillä. Pimeän ajan aktiviteetit, kuten tähtiharrastus, vaikeutuvat kesäajan vuoksi. Eniten haittoja kesäajan noudattamisesta vaikuttaisi kuitenkin syntyvän talvella, koska uni-valverytmi siirtyisi myöhemmäksi aiheuttaen eräänlaisen sosiaalisen aikaerorasituksen.

Eräs keskeinen argumentti kesäaikaa ja sen aiheuttamaa energiansäästöä vastaan on, että ihmiset saattavat käyttää säästyneen energian ja lisääntyneen valoisan ajan energiaa kuluttavaan toimintaan. Työajat ovat nykyään monesti liukuvia, joten saavutettu energiahyöty käynee jatkuvasti pienemmäksi. Kesäaika ei myöskään ole käytössä kaikkialla maailmassa, mikä sekoittaa maiden välisiä aikaeroja.

Suomen unitutkimusseuraa johtavat professorit kirjoittivat normaaliajan olevan pysyvää kesäaikaa parempi. Tutkimusten mukaan on selvää, että valon lisääntyminen illalla vähentää yöunta väestötasolla. Univaje aiheuttaa monia sairauksia ja tapaturmia sekä tuotannon menetyksiä, ja heikentää oppimista. Monet tieteelliset seurat Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja johtavat kronobiologian tutkijat kannattavat talviaikaa.

• Aikajärjestelmä

 

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kesäaika.

• Ylen Elävä arkisto: Suomi siirtyi kesäaikaan
• Kesäaikaan siirtymisellä karmeat seuraukset. Iltalehti 27.3.2012.
• ITU LEGAL TIME 2015
• "Daylight Saving Time – DST – Summer Time" (timeanddate.com)
• http://www.worldtimezone.com/daylight.html Daylight Saving Time
• http://www.worldtimeserver.com/current_time_in_FI.aspx
• http://fi.thetimenow.com/finland
• Syksyn taikaa: Satavuotisen kesäajan liian pitkä historia (Arkistoitu – Internet Archive) - tiedetuubi.fi