Anarâškielâ: Sämikielâ

Ton aldemus suhâkielâ lii nuorttâlâškielâ. Anarâškielâst láá suulân 450 sárnod.

Anarâškielâ
7. Anarâškielâ
Nommâ
Jieijâs kielân	anarâškielâ
Tiäđuh
Kuávlu	Suomâ
Virgálâš kielâ	Aanaar
Sárnoi meeri	450
Saje	ij 100 stuárrámuu juávhust
Pustaveh	läättinkielâliih
Kielâhuolâttâs	Kielâkäldee
Kielâtieđâlâš luokkajyehim
Kielâkodde	uuraallâš kielah
Kielâjuávkku	sämikielah
Kielâkoodih
ISO 639-2	smn
ISO 639-3	smn
Glottolog	inar1241

Anarâškielâ lii áinoo sämikielâ, mii sárnoo tuše Suomâst. Ulmuuh sárnuh tom ärbivuáválávt Aanaarjäävri pirrâsijn, já ei. täin soojijn: Njellim, Avveel, Menišjävri, Riemâšjuuhâ, Movshâš, Aanaar markkân, Kaamâs, Ákšujävri, Čovčjävri, Ijjävri, Čevetjävri já Päärtih.

Anarâškielâ kuávlukielâid puáhtá jyehiđ kyevti juávkun: taavaapele kuávlukieláid (Pärttih, Čovčjävri jna.) já máddáápele kuávlukieláid (Njellim). Tuođâlávt sárnumkielâst láá stuorrâ iäruh meid ovtâskâs sárnoi kooskâst; iäruh láá sehe suujâtmist (kukkoduvvâin já vookaalnubástusâin) já sánáduvvâst.

 

Anarâškielâst láá 31 pustavid. Tain 9 láá vokaleh já 22 láá konsonanteh:

• Anarâškielâst láá oovce sajehäämmid.
• Veerbâin láá oovtâloho, kyevtiloho já maaŋgâloho.
• Anarâškielâst ij lah uásiobjekt.

Pronomineh

Persovnpronomineh

Anarâškielâst persovnpronominijn láá kulmâ lovo: oovtâloho, kyevtiloho já maaŋgâloho.

Veerbah

Kieldimverbâ

Indikativ, konditional já potential

Imperativ

Koŋruens

Veerbâi koŋruens

Anarâškielâ veerbâin láá 3 persovn (1. persovn, 2. persovn já 3. persovn) já 3 lovo (oovtâloho, kyevtiloho já maaŋgâloho). Ovdâmerkkân:

Meiddei pronominijn láá 3 loho, mut nomineh pyehtih leđe tuše oovtâlovvoost já maaŋgâlovvoost:

• Sun vuál'gá onne. / A'lmai vuál'gá onne.
• Suoi vyel'giv onne. / Almaah vyel'giv onne.
• Sij vyel'gih onne. / Almaah vyel'gih onne.

Anarâškielâst finiitliih veerbah koŋruisteh subjekt mield jo-uv ollásávt tâi uásild:

• Jis subjekt lii olmooš (noomin tâi pronomin), te verbâ koŋruist ollásávt. Om.: Meecist lává uábbi já viljâ.
• Jis subjekt lii tiŋgâ, te verbâ koŋruist uásild. Om.: Meecist láá kyehti keeđgi.
• Jis subjekt lii ellee, te verbâ puáhtá koŋruistiđ sehe ollásávt já uásild. Om.: Meecist láá/lává peenuv já kissá.

Omâstemcelkkuin verbâ puáhtá koŋruistiđ uásild meiddei jis subjekt lii olmooš:

• Must lává/láá kyehti viiljâ.
• Táálust lává/láá kyehti ulmuu.

Mut jis omâstemcelkkuu maŋa lii relativceelhâ, te táválávt verbâ koŋruist ollásávt:

• Must lává kyehti viiljâ, kiäh lává pargoost Anarist.

Jis subjekt lii pronomin, te táválávt verbâ koŋruist ollásávt. Ida Toivos mield verbâ puáhtá koŋruistiđ uásild tuše omâstemcelkkuin, moi subjekt lii pronomin:

• Tun jieh lah ohtuu, tust lam/lii mun.
• Ovdil Piäkká lâi ohtuu, mut tääl sust leppeđ/láá tij.

Ko subjekt lii lohosäniciälhástâh, te koŋruens lii čuávuvávt:

• 1 + ol. nom. + ol. 3. pers. Om.: Ohtâ puásui/almai lii meecist.
• 2 + ol. gen. + kl./ml. 3. pers. Om.: Kyehti poccuu lává/láá meecist. / Kyehti almaa lává meecist.
• 3-6 + ol. gen. + ml. 3. pers. Om.: Ohtâ puásui/almai lii meecist. Kulmâ/nelji/vittâ/kuttâ poccuu/almaa láá meecist.
• 7-... + part. + ml. 3. pers. Om.: Čiččâm/käävci/... poccud/almajid láá meecist.

Ko subjekt lii substantivciälhástâh, mon vuossâmuš sääni lii "maŋgâ", "kalle" tâi "muáddi", te koŋruens lii čuávuvávt:

• Maŋgâ almaa čokkájii tobbeen.

• Anarâškielâ aabiskirje neetist
• Luther, Martin. (jurg. Lauri Itkonen) Suoma Evangeliumlaš-Lutheralii Kirho Katkismus: pyerrin keččum Suoma servikudii koalmad ohtsii čoakkimist ive 1893 Suomâ aalmuglâškirjerááju siijđoin
• Borg, E. W. Anar sämi kiela aapis kirje ja doktor Martti Lutherus ucca katkismus Suomâ aalmuglâškirjerááju siijđoin
• Glottolog - Spoken L1 Language: Inari Saami
• Mervi Skopets Inarinsaamen kieltä käsitteleviä tutkimuksia ja tutkijoita

Čalluuh

• Bye, Patrik & Sagulin, Elin & Toivonen, Ida 2009: Phonetic duration, phonological quantity and prosodic structure in Inari Saami. Phonetica 66(4): 199–121.
• Nelson, Diane & Toivonen, Ida 2003: Counting and the grammar: Case and Numerals in Inari Sami. In Nelson & Foulkes (2000) Leeds Working Papers in Linguistics & Phonetics 8. In Nelson & Manninen (eds) Generative Approaches to Finnic and Saami Linguistics, CSLI.
• Toivonen, Ida 2007: Verbal agreement in Inari Saami. In: Ida Toivonen and Diane Nelson, eds., Saami Linguistics, CILT 288, 227–258. John Benjamins.
• Toivonen, Ida 2007: Microvariation in Inari Saami. In: Jussi Ylikoski and Ante Aikio, eds., Sámit, sánit, sátnehámit. Riepmočála Pekka Sammallahti miessemánu 21. beaivve 2007. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 253. Helsinki. 363–374.
• Toivonen, Ida 2002: The relationship between agreement and grammatical functions in Inari Sami and Finnish.
• Toivonen, Ida 1999: Phonetic salience and language change: Verb paradigms in Inari Sami. Proceedings of the 17th Scandinavian Conference in Linguistics
• Nelson, Diane 2003: Case and adverbials in Inari Sami and Finnish. In Peter Svenonius (ed) Proceedings of the 19th Scandinavian Conference of Linguistics. Nordlyd 4.

Kielâoopah já kirjeh

• Bartens, Raija 1972: Inarinlapin, merilapin ja luulajanlapin kaasussyntaksi.
• Itkonen, Erkki 1939: Der ostlappische Vokalismus vom qualitativen Standpunkt aus mit besonderer Berücksichtigung des Inari- und Skoltlappischen. Äänneoppi.
• Lönnrot, Elias 1856: Ueber den Enare-lappischen Dialekt. Acta Societatis scentiarum Fennicæ Tomus IV s. 122-281
• Olthuis, Marja-Liisa 2000: Kielâoppâ. [Inari]: Sämitigge.
• Østmo, Kari 1988: Sämikielâ vieres kiellân vuáðuškoovlâst. Helsinki: Valtion painatuskeskus.

Sänikirjeh

• Itkonen, Erkki 1986–1991: Inarilappisches Wörterbuch. Unter Mitarbeitung von Raija Bartens, Lea Laitinen. Lexica societatis fenno-ugricae: 20. Suomalais-ugrilainen seura. Helsinki. ISBN 951-9019-94-4.
• Olthuis, Marja-Liisa et al 2015–2022: Nettidigisäänih Anarâškiela-suomakielâ-anarâškielâ sänikirje. Tromsø, UiT. URL: saanih.oahpa.no
• Sammallahti, Pekka & Morottaja, Matti 1983: Säämi-suoma-säämi skovlasänikirje = Inarinsaame-suomi-inarinsaame koulusanakirja. Ráidu ; 1. Helsset.
• Sammallahti, Pekka & Morottaja, Matti 1993 Säämi-suoma sänikirje. Inarinsaamelais-suomalainen sanakirja. Girjegiisá. Ykkösoffset Oy, Vaasa. ISBN 951-8939-27-6.
• Sammallahti, Pekka 2007: Inarinsaamen käänteissanakirja -- Inari Saami Reverse Dictionary. Oulu, Giellagas
• Trosterud, Trond et al 2015–2022: Nettidigisäänih Anarâškiela-orjâlâškielâ-anarâškielâ sänikirje. Tromsø, UiT. URL: saanih.oahpa.no

Teevstah

• Itkonen, Erkki 1992: Inarinsaamelaisia kielennäytteitä - Aanaarkiela čȧjttuzeh. (Mémoires de la Société Finno-ougrienne, 213.) Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura.

Iäláskittem

• Olthuis, Marja-Liisa & Kivelä, Suvi & Skutnabb-Kangas, Tove 2013: Revitalising Indigenous Languages. How to Recreate a Lost Generation. Bristol: Multilingual Matters.
• Pasanen, Annika 2015: Kuávsui já peeivičuovâ. 'Sarastus ja päivänvalo': Inarinsaamen kielen revitalisaatio. Náguskirje. Helsig ollâopâttâh. (čuákánkiäsu)