Palkka: Työnantajan työntekijälle työn tekemisestä maksama korvaus

Rahapalkan ohella tai sen sijaan voidaan palkkaa maksaa muun muassa luontoisetuna. Tällöin työntekijä saa esimerkiksi puhelin-, ateria-, asunto- tai autoedun. Palkkaa saatetaan maksaa myös osakkeina tai optioina. Bruttopalkka on palkka, josta ei ole vähennetty veroja tai muita maksuja. Kun ne vähennetään bruttopalkasta, saadaan nettopalkka.^lähde?

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Palkka määräytyy työntekijän ja työnantajan välisen sopimuksen mukaan, jonka vähimmäisehdot määrää Suomessa työehtosopimus (TES). Aikapalkkaa maksetaan työhön käytetyn ajan perusteella, esimerkiksi viikko-, kuukausi- tai tuntipalkkana. Urakkapalkaksi kutsutaan työn tulosten perusteella maksettua palkkaa.

YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaan jokaisella työntekijällä on oikeus kohtuulliseen palkkaan, joka takaa työntekijälle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon.

Suomessa palkka on työsopimuslain mukaan maksettava pankkitilille (ns. palkka pankkiin -järjestelmä). Käteisenä palkan saa maksaa enää vain pakottavasta syystä. Päivää, jolloin rahan on oltava tilillä, kutsutaan yleisesti palkkapäiväksi tai "tilipäiväksi". Mikäli palkanmaksupäivä osuu pyhäpäiväksi, maksetaan palkka yleensä pyhäpäivää edeltävänä arkipäivänä.^lähde?

Katso myös: Ansiotuloverotus

Suomen verotuksessa käsite palkka kattaa rahapalkan lisäksi eräitä muita palkanluontoisia eriä. Tällaisia ovat työ- tai virkasuhteessa saadut palkkiot, etuudet ja korvaukset. Palkkaa ovat myös luontoisedut, erilaiset palkanlisät, joulurahat, tantieemit, bonukset ja veronalaiset henkilökuntaedut.

Työ- tai virkasuhteen olemassaolo ei ole välttämätön edellytys suorituksen verottamiselle palkkana. Tietyissä tilanteissa palkaksi katsotaan eräät palkkiot ja korvaukset sekä avoimen yhtiön yhtiömiehen nostama palkka.

Myös vaihtotyö katsotaan palkaksi, vaikka rahapalkkaa ei maksettaisikaan. Tällöin osapuolet ovat sopineet, että he tekevät työtä vastavuoroisesti toinen toisilleen.

Palkka on työntekijälle keskeinen tulonlähde ja samalla se on työnantajalle merkittävä menoerä osana työvoimakustannuksia.

Metalliteollisuudessa työvoimakustannukset muodostuvat:

Työnantajan työvoimakustannus on noin 1,66 kertaa työajan tuntipalkka. 27 euron työvoimakustannuksissa on 16 euroa tuntipalkkaa ja 11 euroa muita työvoimakustannuksia.

Työpaikkaa vaihtaessa oikeaa palkkatason voi katsastaa netistä. Esimerkiksi Payscale-, Wageindicator- tai Palkkalaskuri-palveluissa voi vertailla omaa palkkaansa vastaavaa työtä tekevien palkkaan. Tiedot perustuvat vertailujen yhteydessä ilmoitettuun omiin tietoihin. Palkkatietopalvelut antaa alan realistisen palkkatason, kun työehtosopimuksiin on kirjattu minimi.

Kuntien palveluksessa työskentelevien kokonaisansiot olivat vuonna 2019 keskimäärin 3 215 euroa kuussa. Sairaanhoitajien, sähköasentajien, sosiaalityöntekijöiden ja luokanopettajien palkkaus oli lähellä keskitasoa, mutta siivoojat ja ravitsemustyöntekijät ansaitsivat 38 prosenttia, kouluavustajat 35, lastenhoitajat 27, kiihteistönhoitajat 24 ja palkkasihteerit 20 prosenttia keskiansiota vähemmän. Terveyskeskuslääkärit ja kunnanjohtajat ansaitsivat yli kaksi kertaa ja ylilääkärit yli kolme kertaa keskipalkkaa enemmän. Kaupanmyyjien keskipalkka oli 2 290 euroa vuonna 2014.

Vuonna 2011 kokoaikaisen palkansaajan keskipalkka oli 3 111 euroa kuussa ja mediaani 2 776, tuntiansioina 18,35 ja 16,17 euroa. Yli 55-vuotiaat olisivat valmiit joustamaan palkoissa saadakseen mieleisemmät työajat.

Palkkatason nousu

Suomessa reaaliansiot kasvoivat kolminkertaisiksi vuosina 1960–2010.

Palkat nousivat reaalisesti (eli hintoihin verrattuna) 3,5 % vuodessa 1960-luvulla, 1,8 % vuodessa 1970-luvulla, 2,3 % vuodessa 1980-luvulla, 1,3 % vuodessa 1990-luvulla ja 2,2 % vuodessa 2000-luvulla.

Palkkatietämys

Palkkatietämyksellä tarkoitetaan sitä, että yksilö tuntee palkan määräytymisperusteet ja ymmärtää, miten oma työsuoritus vaikuttaa palkkaukseen. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan harva Suomessa ymmärtää, miten voisi vaikuttaa omaan palkkaansa tai miksi ylipäätään saa sellaista palkkaa kuin saa. Jopa puolet vastaajista ei tutkimuksessa tiennyt, miten heidän suorituksensa vaikuttaa heidän palkkaansa. Joka toisella ei myöskään ollut käsitystä, miten heidän on toimittava, jotta he voisivat saada palkankorotuksen. Palkkatietämys on parempi, jos palkka-asioita ei organisaatiossa salailla, vaan niistä viestitään avoimesti – esim. tiedot palkkatasojen määrittelyistä ovat kirjallisesti saatavilla.

• Vähimmäispalkka
• Palkanlaskennan automatisointi
• Palkkatuki

• Yleissitovat työehtosopimusratkaisut Finlex. Valtion säädöstietopankki. Edita.
• Verohallinnon palvelusivu