Eččotulokset
Luaji sivu "Suomen+kieli" täh wikih! Kačo sežo eččotuloksii.
Suomen kieli (suomen kieleh suomi, suomen kieli) kuuluu uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazen kielijoukon baltiekkusuomelaizeh oksah. Sidä pagizou... |
Meänkieli (kategourii Suomen kieli) suomen kielen murdehis libo baltiekkusuomelaine kieli. Ruočis se on viralline vähembistökieli. Meänkieles on äijy sanua, kuduadu nygöi ei ole suomen kieles... |
Kveni (ohjavus sivulpäi Kvenin kieli) Kvenin kieli (kvenikse kainun kieli libo kväänin kieli) libo norviegiensuomi on suomen kielen murreh libo baltiekkusuomelaine kieli. Kvenin kieldy paistah... |
Kaalen kieli (kaalengo tšimb) on yks Suomen vähembistö kieli hos nečilleh 1.500 ristikanzuo sezo malttau sidä kieldy Ruočis. Kaalen kieldy malttau paista... |
tazavallan virralline kieli. Sidä paistah läs 1,1 miljonua hengie. Eestin kieli on toisekse suurin baltiekku-suomalaine kieli suomen jälgeh. Eestin kielen... |
Suomen Wikipedii on Wikipedien oza Suomen kielel. Suomen Wikipedies on läs 500 000 kirjutuksii da se on suurin suomelas-ugrilazen kielen Wikipedii. Проверено... |
Suomi (ohjavus sivulpäi Suomen tazavaldu) l. 27° pn. p. / 65; 27 (G) (O) Suomen tazavaldu libo Suomi on valdivo Pohjas-Jevroupas Baltiekkumeren rannal. Suomen suziedoinnu ollah päivännouzupuoles... |
Rauman murreh (ohjavus sivulpäi Rauman kieli) Rauman murreh libo Rauman kieli (raumakse Rauman giäl) on suomen murreh kudai paistah Rauman linnas, hos erähät tahtotah kuččuo sidä kielekse. Rauman murrettu... |
Suomelas-ugrilazis kielis valdivollizet kielet ollah suomen kieli, eestin kieli da vengrien kieli. Toizet suomelas-ugrilazet kielet ollah vähembistökielet... |
yliopiston, piäainehennu oli suomen kieli, da väitteli douhturikse vuvvennu 1995. Häi on tutkinuh omis tutkimuksis enimyölleh suomen kielen da... |
Karjalan Sanomat (kategourii Suomen kieli) –nimel. Vuvven 1937 lopus Karjalan nevvostotazavallas suomen kieli oli kieletty, heitettih suomen kielen opastandua školis da korgielois školis, lehti... |
Carelia (kategourii Suomen kieli) Carelia on ven’alaine literatuuružurnualu suomen kielel. Se piäzöy ilmoih kaksi kerdua vuvves Periodika-julguamos. Žurnualua ruvettih julguamah Petroskoil... |
Pohjasmualoin lugu. Muan piä- da suurin linnu on Stokgol'mu. Virralline kieli on ruočin kieli. Unitarnoi valdu, konstitutsien monarhii. Vuvves 1973 syvyskuun... |
Estouniis. Kaikis suurin uralilaine kieli on vengrien kieli. Läs kai uralilazet kielet ollah vuaras kuolla paičči suomen, vengrien da eestin kielet. Uralilazis... |
Kalevala (kategourii Suomen kieli) Kalevala on Karjalan da Suomen kanzalliseepossu. Sen on luadinuh Elias Lönnrot, kudai kirjutti mustoh suomelazii da karjalazii rahvahanrunoloi. Lönnrot... |
Karjalan Kielen Seura (kategourii Karjalan kieli) on Salmin karjalaine, karjalan kieli on hänele muamankielenny. Karjalan Kielen Seura perustettih vuvvennu 1995 Suomen Jovensuun linnah. Yhtistyksen perustamizen... |
piäzi opastumah vuvvennu 1956. Ehti opastuo kaksi puolenke vuottu, kui suomen kieli Karjalas kiellettih, opastundu da ruado kielel heitettih. Opastujat pandih... |
Nakkila (Ruočin kieli: Nackeby) on kundu Suomen Satakunnas. Sie eläy läs 5 168 eläjiä (31.12 2021). Arantila, Anola, Hormisto, Järvikylä, Kivialho, Kukonharja... |
Päivännouzu-Suomen yliopistos Karjalan tutkimuslaitoksel. Tutkiu karjalan kielen elävyttämisty, sidä midä karjalazet ollah ruattu, ku karjalan kieli eläs da... |
Hölmöitiaine (kategourii Suomen linnut) hölömötiiainen da karjalan kieli on lähembiä suguu Päivännouzu-Suomen paginluaduloile migu suomen yleiskielele. Tozin suomen yleiskieline nimi hömötiainen... |