Mua

Mua on päiväzensistieman tihein da viidenneksi suurin planiettu niin läpimitan kui massan mugah. Mua syndyi noin 4,5 miljardua vuottu sitten. Mua on...

Oma Mua on vuvvennu 1990 perustettu karjalankieline lehti. Lehten enzimäine noumeru piäzi ilmah 8. kezäkuudu. Sen alguhpanijoinnu oldih kieliaktivistat...

Kymrinmua (kymrin kielel Cymru, anglien kielel Wales) on mua Suuren-Britanien suarel da yksi Yhtistynnyön kuningaskunnan nellis vuitis....

Moskovas, sillozes Nevvostoliitos. Oma mua -lehti da Vienan Karjala -lehti oli yhtistetty. Uuzi lehti sai nimen Oma Mua. Lehtes on kirjutustu kui livvikse...

grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 206 päiviä. Vuvvennu 1990 on perustettu Oma Mua -lehti 1876 George Sand — frantsien kirjuttai....

Oma Mua-lehti perustettih. 24. kevätkuudu Antti Timonen ― karjalaine kirjuttai da dramaturgu. 15. elokuudu Viktor Tsoi - nevvostolaine rock-muzikantu...

perustettih 1922. Nevvostoliitto hajos vuvvennu 1991 da sen jälgeh moni mua suai ičenäisyvven da Nevvostoliiton piäle tuli Ven'a. Nevvostoliiton piälinnu...

Päiväine (simvolu: ) on tiähti, kudamas ymbäri Mua kierdäy. Päiväzen ymbärile roinnuot planietat da muut taivahanpalat yhtes ollah päiväzensistiemu....

Virralline nimi on Itualien Tazavaldu (ital. Repubblica Italiana). Luodehes mua rajoittuu Frantsienke (rajan pitkevys on 488 km), pohjazes – Šveitsarienke...

yhtes Oma Mua -lehtenke. Vuvvennu 2000 rodih iččenäzekse. Lehten painosmiäry oli kai 700 kappalehtu. Vuvven 2014 allus Vienan Karjala- da Oma Mua -lehtet...

virrallizesti Germuanien federacii (germ. Bundesrepublik Deutschland) on mua Jevroupas. Sie eläy 84,5 miljounua hengie. Germuanien piälinnu on Berlin...

Tundru on mua-aloveh, kus on kova ilmasto. Tundru on sijoitannuhes pohjazeh. Sie vähä midä kazvau, mua on kylmy, äijäl tuulou. Tundru on pohjazembi, migu...

Karjalu! Igäine kaunis meijän mua. Heimokanzat yhteh suat, Karjalu! Tuo kuunnelkua järvet dai mečät, suot Kui sydämeh oma mua pajuo tuou. Se mäin piälpäi...

Öispuu, Jaan. Oma Mua – lehden uudissanastoa vuosilta, 1990-1997. 1. osa / Jaan Öispuu ; Tallinnan Kasvatustieteellinen yliopisto. Itämerensuomalaisten...

tutkimusaloveheh kuuluu kai muakerän da sen ilmakehän ulgopuolel olii da sežo Mua yhtenny planietannu. Tiähtitiedo pohjahes enimyölleh fiiziekkah, no sit käytetäh...

Catalunya, isp. Cataluña, occ. Catalonha) on iččenäzekse ilmoittanuhes mua Euroupas, ga muut muat ei olla vie tunnustettu sen iččenäžytty. Sen piälinnu...

susiedupiirilöinny ollah Lahdenpohjan, Pitkänrannan da Suojärven piirit sego Suomen mua. Sortavalan piiri kuuluu Luadogan pohjasrannikon aloveheh. Piiris on kuuzi...

Karjalan tazavaldu, pohjazes Norviegii da päivänlaskus Ruočči. Suves lähin mua on Suomenlahten suvipuolel on Estounii. Suomen rahvahan lugumiäry on 5 509...

Vuvves 1996 ruadoi piätoimittajannu karjalankielizes Oma Mua -lehtes. Vuodessah 2017 oli Oma Mua -lehten piätoimittajannu. Vuvves 2017 ruadau kanzallizen...

neliökilometrii. Se on pindualan mugah Päivänlasku-Jevroupan kolmandekse suurin mua da suurin Pohjasmua (gu ei Danien pindualah lasketanne Grenlandii). Ruočis...