Vengrien kieli

Karjalan editions of Wiki, an online encyclopedia

Vengrien kieli tai ungarin kieli (vengrien kieleh magyar nyelv) on uralilazen kieliperehen suomelas-ugrilazeh kielijoukkuoh kuului ugrilaine kieli. Tämä kieli on suurin suomi-ugrilaizispäi kielispäi, sen puhujan miärä on yli 15 miljoonua kogo muailmal. Vahnimat kirjutukset ollah 1100-vuozisuan aigah kirjutetut tekstat. Vengrienkieline Raamattu ilmestyi vuvven 1590.

Vengrien kieli
Lyhyt nimiвенгерский, угорська, macarca и венгриаг
Valdivo
TutkittavanaHungarian grammar[d]
Lingvistinen typologiafree-order language[d], nominatiivi-akkusatiivi -kieli[d], agglutinatiivinen kieli[d], SVO-kieli[d], syllabic language[d], synteettinen kieli[d] и sanapaino[d]
Sijamuodotnominatiivi[d], akkusatiivi[d], datiivi[d], instrumentaali-komitatiivi[d], Kausaali[d], translatiivi[d], terminatiivi[d], essive-formal case[d], essive-modal case[d], inessiivi[d], superessiivi[d], adessiivi[d], illatiivi[d], sublatiivi[d], allatiivi[d], elatiivi[d], delatiivi[d], ablatiivi[d], distributiivi[d], multiplikatiivi[d], Temporaalinen distributiivi[d], temporaali[d], Sosiatiivi[d] и formal case[d]
Aikamuodotpreesens[d] и PST[d]
Tapaluokatindikatiivi[d], konditionaali[d] и imperatiivi[d]
Suvut
Persoonamuodotyksikön 1. persoona[d], yksikön 2. persoona[d], yksikön 3. persoona[d], monikon 1. persoona[d], monikon 2. persoona[d] и monikon 3. persoona[d]
KirjoitusjärjestelmäHungarian alphabet[d], latinalaiset aakkoset[d] и Unkarilaiset riimut[d]
KielenhuoltoelinHungarian Research Centre for Linguistics[d]
Puhujien määrä
  • 12 600 000 hengi[1]
UNESCO language status1 turvattu[d][2]
Ethnologue language status1 kansallinen[d]
Distribution map
KotoisinBurgenland[d], Vengrii, Vojvodina[d], Taka-Karpatian alue[d], Transilvania[d] и Slovakii
Luokka tämänkielisille elokuville[d]
Liittyvä luokka[d]
Entry in abbreviations tableвенг.
Wikimedien kielikodhu
Mediafailat Wikiskluavul
Suomelas-ugrilazet kielet
UgrilaizetVengrii | Hanti | Mansi
PermiläizetZir'ankomi | Permikomi | Udmurta
MarilaizetNiittymari | Mägimari
MordvalaizetErzä | Mokša
SaamelazetAkkala† | Anaransaami | Kiltinänsaami | Luulajansaami | Pohjassaami | Piitimensaami | Koltansaami | Suvisaami | Turjansaami | Uumajansaami
Baltiekku-suomelaizetEstounii | Suomi (kvenimeänkieli) | Ižora | Karjala | Liivi | Vepsä | Voti | Võro
  1. EthnologueДаллас: SIL International, 2022. Проверено 23 апреля 2022.
  2. Красная книга языков ЮНЕСКО

#Wikipedia® is a registered trademark of the Wikimedia Foundation, Inc. Wiki (Study in China) is an independent company and has no affiliation with Wikimedia Foundation.
This article uses material from the Wikipedia article Vengrien kieli, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply. (view authors). Sizäldö on käytös luval CC BY-SA 3.0, ei olle toizin mainittu. Images, videos and audio are available under their respective licenses.