Moskova: Venäjän pääkaupunki

Москва́, Moskva  [mɐˈskva] ^(ohje)) on Venäjän federaation pääkaupunki ja Venäjän suurin kaupunki noin 12,6 miljoonalla asukkaallaan. Moskova on Euroopan suurin kaupunki, koska Istanbul ei sijaitse kokonaan Euroopassa. Moskova on myös Venäjän tärkein teollisuuskaupunki ja liikenteen solmukohta. Tsaarinvallan aikaan Venäjän pääkaupunkina toimi Pietari, mutta Moskovasta tuli Neuvostoliiton pääkaupunki ja on pysynyt seuraajavaltio Venäjän pääkaupunkina Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Moskovassa sijaitsee Kreml, jossa sijaitsevat Venäjän keskeiset hallintoelimet.

Moskova (Москва, Moskva)
Vastapäivään alkaen isosta kuvasta: Kreml, Kristus Vapahtajan katedraali, Moskovan valtionyliopisto, Bolšoi-teatteri, Punainen tori, liikekeskus
lippu	vaakuna
Moskovan sijainti Venäjällä
Koordinaatit: , 37°37′03″E
Valtio	Venäjä
Federaatiopiiri	Keskinen
Talousalue	Keskinen
Perustettu	4. huhtikuuta 1147
Hallinto
– Hallinnon tyyppi	liittovaltiokaupunki
– Pormestari	Sergei Sobjanin (YV)
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	2 510 km²
Korkeus	<130–253 m
Väkiluku (2019)	12 646 679
– Väestötiheys	5 039 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+3 (MSK)
Postinumero	101xxx–129xxx
Suuntanumero(t)	+7 495, +7 499
www.mos.ru
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

 

Katso myös: Moskovan ruhtinaskunta

Moskova on saanut nimensä suomalais-ugrilaisesta Mustajoki-nimestä jolla viitattiin kaupungin läpi virtaavaan jokeen. Nimi esiintyy ensi kertaa vuoden 1147 Ipatijevskaja-kronikassa, jossa Suzdalin ruhtinas Juri Dolgoruki kutsuu Severskin ruhtinaan Svjatoslavin vieraaksensa Moskovaan. Moskova oli tällöin kartano tai majatalo, jonka omisti pajari Stepan Kutško. Juri surmautti hänet, jotta kukaan ei syyttäisi hänen saaneen tilan vääryydellä haltuunsa. Juri ympäröi tilan paaluvarustuksella vuonna 1156 eli perusti kaupungin. Paikalle muodostui jo varhaisena aikana kaupan keskus. Vanhin säilynyt rakennus oli 1300-luvulla rakennettu kivikirkko Spas na Boru (ven. Спас на Бору).^lähde?

Dmitri Donskoi rakensi ensimmäisen Kremlin kivilinnoituksen, joka valmistui vuonna 1367.

Moskovan ruhtinaskunta nousi 1400-luvulla Venäjän valtioiden johtoasemaan ja siten siitä muodostui tsaarin Venäjän pääkaupunki 1400-luvulta 1700-luvun alkuun. Kesällä 1699 melkein koko Moskova tuhoutui tulipalossa. Vuonna 1703 pääkaupunki siirrettiin keisari Pietari I Suuren perustamaan Pietariin. Moskova paloi Napoleonin sodassa vuonna 1812. Moskovan kuvernööri määräsi kaupungin tuhottavaksi ennen Napoleonin armeijan saapumista.

Keisarivallan kaatumisen jälkeen maaliskuussa 1918 Vladimir Lenin ja hallitus siirtyivät Moskovaan, josta tuli näin taas käytännössä pääkaupunki. Moskovan pääkaupungin asema vahvistettiin perustuslaissa Neuvostoliittoa perustettaessa joulukuussa 1922. Joulukuussa 1941 Saksan keskinen armeijaryhmä pysäytettiin kaupungin rajoille ja ajettiin pois talven aikana Moskovan taistelussa.^lähde?

Moskova sijaitsee Venäjän euroopanpuoleisessa osassa, tasangolla Oka- ja Volgajoen välissä, Moskvajoen varrella. Kaupunki on keskimäärin 156 metriä merenpinnan tasoa ylempänä. Moskova on Venäjän federaatiosubjektina Pietari tavoin liittokaupunki ja sitä ympäröi useimmista ilmansuunnista erillinen federaatiosubjekti Moskovan alue; heinäkuun 2012 aluelaajennuksen jälkeen Moskova rajoittuu lounaassa Kalugan alueeseen. Suuren osan Moskovan kaupungin rajasta muodostaa vuonna 1962 valmistunut 109 kilometriä pitkä kehätie. Sen sisään jäävästä noin tuhannesta neliökilometristä kolmannes on puistoa ja viheraluetta.^lähde?

Ilmasto

Moskovassa vallitsee mannerilmasto: talvet ovat kylmiä ja kesät kuumia. Vuoden keskilämpötila on +5 °C ja keskimääräinen sademäärä 688 mm. Sateisin kuukausi on heinäkuu, jolloin saadaan keskimäärin 92 mm sadetta.^lähde?

Moskovassa on talvella yleensä 12–15 astetta pakkasta, joskus jopa −20 °C, mutta tuuli ei lisää pakkasen purevuutta siinä määrin kuin rannikkoseuduilla. Kaupungissa on pysyvä lumipeite marraskuun lopusta maaliskuun puoliväliin. Moskvajoen jäät lähtevät tyypillisesti huhtikuun alkupuolella.^lähde?

 

Moskovan, väkiluvultaan Euroopan suurimman kaupungin, talous on yksi Euroopan kaupunkien suurimmista. Vuonna 2010 se tuotti 8 401,9 mrd. RUB eli Moskova vastasi 22,5 prosentista koko Venäjän federaation bruttokansantuotteesta. Henkeä kohti Moskovassa tuotettiin kansantuotetta 730 400 RUB eli 17 893 EUR. Tämä oli 279 prosenttia maan keskiarvotasosta 261 800 ruplaa tai 6 413 euroa. Moskovaa korkeampaan BKT-osuuteen asukasta kohti vuonna 2010 ylsi vain viisi raaka-ainevaroiltaan vaurasta, mutta harvaan asuttua federaatiosubjektia: Nenetsia, Jamalin Nenetsia, Hanti-Mansia, Sahalinin alue ja Tšukotka. Näille alueille on tyypillistä, että ainakin osa alueen kansantuotteesta tehdään ympäröivien alueiden työvoimalla. Esimerkiksi Moskovaan tulee päivittäin työntekijöitä ympäröivältä Moskovan alueelta.^lähde?

Moskovassa on muuta Venäjää korkeampi tulotaso. Forbes-lehden mukaan vuonna 2008 kaupungissa asui enemmän miljardöörejä kuin missään muualla maailmassa. Kaupungissa asui 79 dollarimiljardööriä vuonna 2011, toiseksi eniten eli 58 miljardööriä asui New Yorkissa. Vuosina 2006 ja 2007 Moskova listattiin Mercer HR:n tekemässä kuluttajien tavarakorin perusteella maailman kalleimmaksi kaupungiksi. Vuoden 2009 UBS-pankin listalla se oli pudonnut sijalle 55.

 

(a) 2012 väkiluku on 1.7.2012 tapahtuneen alueliitoksen jälkeistä väestöä kuvaava väkiluku Rosstatin 1.1.2012 kuntatason väestöaineistosta. Se pohjautuu 1.1.2012 väestötilastoon (Moskova: 11 612 943 as.), johon on liitetty uusien Novomoskovskin (148 980 as.) ja Troiskin piirikuntien (94 655 as.) väkiluvut samasta tilastosta uusien piirikuntien kuntajaon mukaisesti. Uusien piirikuntien kuntajako ja niiden väkiluku 1.1.2012 on kuvattu artikkelissa Moskovan hallinnolliset alueet.

Tataarit ovat venäläisten jälkeen toiseksi suurin etninen ryhmä Moskovassa. (149,043 henkeä vuonna 2010).

Uskonto

 

Vuonna 2012 julkaistun laajan, Venäjän väestön uskonnollista vakaumusta kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Moskovan asukkaista oli oman ilmoituksensa mukaan:

• 53 % – ortodokseja (Venäjän ortodoksinen kirkko),
• 19 % – jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei konkreettisesti tunnustanut mitään tiettyä uskontoa,
• 12 % – ateisteja, ei usko jumalaan,
• 3 % – kristittyjä, muttei ortodokseja, katolisia tai protestantteja,
• 2 % – sunnilaisen islaminuskon kannattajia,
• 2 % – ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia,
• 1 % – islaminuskoisia, muttei sunneja eikä šiioja,
• 1 % – luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia,
• 1 % – vanhauskoisia,
• < 1 % – protestantteja (luterilaisia, baptisteja, evankelikalisteja, anglikaaneja),
• < 1 % – šiialaisen islaminuskon kannattajia ja
• 1 % – jotain muita.

 

Moskovassa sijaitsee useita suuria yliopistoja. Suurin ja vanhin on Moskovan valtionyliopisto. Sen päärakennus on 240 metriä korkea 36-kerroksinen tornitalo. Valtionyliopistossa opiskelee yli 40 000 opiskelijaa. Tekniikan alan yliopistoista suurin on Moskovan teknillinen valtionyliopisto. Moskovan konservatorio on yksi Venäjän merkittävimmistä musiikkioppilaitoksista.^lähde?

Moskova on Venäjän taide-elämän keskus. Se tunnetaan erityisesti baletista sekä Bolšoi- ja Malyi-teattereista. Venäläiset rock-yhtyeet Alisa, Aria, Master, Neprikasaemye ja Gorky Park ovat kotoisin Moskovasta.^lähde?

Eurovision laulukilpailu 2009 järjestettiin Moskovassa Olimpijski-areenalla.

Urheilu

Yksi suosituimmista urheilulajeista on jalkapallo, ja Moskovan kaupungista pelaa Venäjän pääsarjassa 2011 neljä joukkuetta: Dynamo, Lokomotiv, Spartak ja TsSKA.^lähde?

Toinen suosittu laji on jääkiekko. Kaupungilla on KHL-jääkiekkoliigassa kolme joukkuetta: Dinamo Moskova, Spartak Moskova ja TsSKA Moskova. Lisäksi Moskovan alueelta tulee KHL-joukkue Vitjaz Podolsk. Entisiä Moskovan alueen KHL-seuroja ovat Atlant Mytištši, MVD ja Himik Voskresensk, joilla on juniorijoukkueet Venäjän nuorten jääkiekkosarjassa.^lähde?

Jääpallossa Moskovan Dynamo on voittanut Neuvostoliiton mestaruuden 15 kertaa ja Venäjän mestaruuden yhdeksän kertaa.

 

Koripallossa kaupunkia edustavat Moskovan Dynamo ja TsSKA Moskova. Myös himkiläinen Himki BK on tunnettu koripalloseura.^lähde?

 

Paikallisliikenteen ydin on Moskovan metro, jonka vanhimmat juhlavat asemat ovat vuodelta 1935. Metrolinjoja on 11, asemia 171 ja matkustajia päivittäin yhdeksän miljoonaa. Metroliikennettä täydentää linja-autojen ja johdinautojen verkko.^lähde? Vuodesta 1933 lähtien toiminut johdinautoverkosto lakkautettiin elokuussa 2020, jolloin viimeiset johdinautot korvattiin polttomoottori- ja sähkökäyttöisillä.

Moskovassa on neljä kansainvälistä lentokenttää matkustajaliikenteelle. Nämä ovat suuruusjärjestyksessä Šeremetjevo, Domodedovo, Vnukovo ja Ramenskoje. Kesällä 2019 Venäjän lentokenttiä uudelleennimettiin merkkimiesten mukaan. Sheremetyevosta tuli Puškin, Domodedovosta Lomonosov ja Vnukovosta Tupolev. Luultavasti vanha nimi säilyy käytössä uuden rinnalla.

Päärautatieasemia on yhdeksän: Leningradin (Pietarin), Kazanin, Kurskin, Kiovan, Riian, Paveletsin (Pavelets-kylän/aseman mukaan), Savjolovon (Savjolovo-kylän mukaan), Jaroslavlin ja Valko-Venäjän rautatieasema. Lisäksi on lukuisia pienempiä asemia tai seisakkeita.

Moskovaan Moskovan alueen läpi saapuvista maanteistä merkittävimpiin kuuluvat valtatiet M1–M10. Kullakin näistä on myös oman nimensä, esimerkiksi Pietarin suunnan valtatie M10 tunnetaan myös nimellä Rossija (Moskova–Tver–Novgorod–Pietari). Moskovan henkilöautoliikenne on tunnettu pahoista ruuhkistaan.

Moskovan kaupungin johtajana toimii pormestari Sergei Sobjanin. Hänet valittiin Moskovan toiseksi pormestariksi 21.10.2010, Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin erotettua Juri Lužkovin pormestarin virasta luottamuspulaan vedoten syyskuussa 2010. Presidentti Boris Jeltsinin nimittämä Lužkov ehti olla Moskovan pormestarin virassa vuodesta 1992 asti, jolloin Neuvostoliitto hajosi.^lähde?

Hallinnolliset alueet

Pääartikkeli: Moskovan hallinnolliset alueet

Kaupunki on jaettu kahteentoista hallinnolliseen piirikuntaan (ven. административные округа, AO). Kaksi lounaista piirikuntaa liitettiin alueeseen 1. heinäkuuta 2012. Alueliitos toi Moskovalle paljon uutta aluetta (pinta-ala kasvoi 1 081 km²:sta 2 510 km²:iin) ja lisäsi myös piirien lukumäärää aiemmasta 124 piiristä (ven. районы). Piirikunnat on esitetty oheisessa kartassa:

 

 

Moskovan Kremlissä sijaitsevat Venäjän hallintorakennukset. Moskovan patriarkka on Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja. Kremlin läheisyydessä Moskovan historiallisessa keskustassa sijaitsee kuuluisa Punainen tori, jolla on myös Leninin mausoleumi sekä Pyhän Vasilin katedraali. Kremliä vastapäätä torin toisella laidalla sijaitsee tavaratalo GUM. Lähellä Kremliä Moskvajoen rannalla sijaitsee kaupungin suurin maamerkki, Kristus Vapahtajan katedraali.^lähde?

 

Moskovan nähtävyyksiin kuuluu myös kansallistaidemuseo Tretjakovin taidegalleria, jonka laaja kokoelma keskittyy etenkin venäläiseen realismiin (muun muassa Andrei Rubljov). Muita Moskovan museoita ovat Asevoimien keskusmuseo, Kosmonautiikan museo ja Suuren isänmaallisen sodan museo.^lähde?

Kaupungin kulttuuritarjontaan kuuluu kuuluisa Bolšoi-teatteri, jonka ohjelmistoon kuuluu balettia, oopperaa ja näytelmiä.^lähde?

Moskovan nähtävyyksiin voidaan lukea myös kaupungin metro. Moskovan metro on New Yorkin metron ohella maailman suurimpia maanalaisverkkoja, ja sen asemat ovat kuuluisia näyttävyydestään.

Moskovan kaupunkikuvaa hallitsevat Stalinin valtakaudella aloitetut maamerkit, neuvostobarokkia edustavat pilvenpiirtäjät, joita kutsutaan nimellä ”seitsemän sisarta” (myös: ”Stalinin hampaat”). Näihin lukeutuvat Moskovan valtionyliopisto, hotelli Ukraina ja Leningradskaja, ulkoministeriön rakennus ja kolme kerrostaloa.^lähde?

Moskova tunnetaan myös lukuisista puistoistaan ja noin kolmannes Moskovan pinta-alasta on vihreää aluetta. Moskovan keskuspuisto on tunnettu 219 hehtaarin laajuinen Gorkin puisto monine kulttuuri- ja virkistyspalveluineen. Yksi maailman suurimmista kaupunkipuistoista, Izmailovon puisto, sijaitsee itäisessä osassa Moskovaa, Izmailovon kaupunginosassa. Tämä puisto on suurelta osin lähes luonnontilainen ja yli 4 kertaa New Yorkin keskuspuiston kokoinen.^lähde?

Moskova-joen rannalle kaupungin luoteisosaan Presnenskiin on rakennettu Moskovan kansainvälinen liikekeskus (Moscow-City). Se on Venäjän tärkein liiketoiminnan keskus, lisäksi siellä on asuntoja ja ajanvietepalveluita. Alue käsittää kuusi pilvenpiirtäjää, joista korkein on 373 metriä. Se on Euroopan toiseksi korkein rakennus Pietarin Lahta-keskuksen jälkeen. Noin 250 000–300 000 ihmisen arvioidaan työskentelevän, asuvan tai käyvän alueella samanaikaisesti.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Moskova Wiki Commonsissa

•   Matkaopas aiheesta Moskova Wikimatkoissa
• Kaupungin verkkosivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi) (mos.ru)