Vojislav Šešelj: Serbialainen poliitikko

11. lokakuuta 1954) on äärikansallismielisen Serbian radikaalipuolueen perustaja ja johtaja.

Akateemikko Šešelj kiinnostui nationalismista 80-luvun alussa. Hän halusi luoda Suur-Serbian. Niinpä Šešelj yllytti Jugoslavian hajoamissodissa serbejä karkottamaan ja tappamaan kroaatteja. Hänen innoittamansa četnikki-joukko Valkoiset kotkat toimi myös Bosniassa ja Kosovossa.

Šešeljiä syytettiin sotarikoksista. Haagin tuomioistuin vapautti Šešeljin vuonna 2016, koska oikeus ei pitänyt Šešeljiä vastuullisena četnikkien tekemistä rikoksista. Šešelj tuomittiin kuitenkin huhtikuussa 2018 syyttäjien valitettua ratkaisusta. Šešelj ei joutunut istumaan tuomiota, koska oli ollut vangittuna 12 vuoden oikeuskäsittelyn ajan.

Šešelj on kansallisuudeltaan serbi. Eräs toisen maailmansodan aikainen četnik-upseeri oli hänelle sukua.^lähde? Šešelj opiskeli lakia Sarajevon yliopistossa ja väitteli tohtoriksi. Hän opetti politiikan tutkimusta Sarajevon yliopistossa vuoteen 1984 saakka. Yliopistomaailmassa hän ajautui riitoihin kommunistipuolueen edustajien ja muslimien kanssa ja syytti näitä uransa haittaamisesta.

Šešelj osallistui 80-luvun alussa toisinajattelijaliikehdintään. Šešelj halusi korvata Jugoslavian serbivetoisella valtiolla.^lähde? Šešelj piti hallituksen toimia Kosovon mellakoita vastaan liian lepsuina. Vuonna 1984 Šešelj halusi vähentää Jugoslavian osatasavaltoja koska ei pitänyt muslimeja kansana.

Hänen mukaansa Bosnia ja Montenegro olivat keksittyjä maita, joilla ei ole olemassaolon oikeutusta.. Šešelj vangittiin, ja vapautettiin yli 40 päivän nälkälakon jälkeen. Sitten kommunistit tuomitsivat hänen kahdeksaksi vuodeksi vankilaan vastavallankumouksellisuudesta.^lähde? Työstä kieltäytynyttä Šešeljiä kidutettiin ja hakattiin vankilassa. ^lähde? Keskuskomitea armahti Šešeljin joka vapautettiin jo vuonna 1986. Šešelj matkusti vuonna 1989 Yhdysvaltoihin, jossa toisen maailmansodan aikainen četnikkijohtaja Momčilo Đujić kutsui häntä četnikkien johtajaksi.^lähde?

 

Šešelj perusti yhdessä Vuk Draškovićin Mirko Jovićin kanssa antikommunistisen Serbian kansallisen uudistumisen puolueen 1989. Šešelj irrotti myöhemmin kannattajajoukkonsa Serbian radikaalipuolueeksi. Puolue ajoi četnik-aatetta ja Suur-Serbiaa, joka yhdistäisi serbien maat. Puolueella oli puolisotilaallinen yksikkö "Valkoiset kotkat", joka syyllistyivät lukuisiin sotarikoksiin Jugoslavian hajoamissodissa. Šešelj yllytti serbien asemiehiä tappamaan kroaatteja Vukovarissa. Šešelj julkinen palopuhe aiheutti kroaattien poismuuton ja pois ajamisen Hrtkovicin kroaattikylästä vuonna 1992.^lähde? Sama linja jatkui Bosniassa, jossa valkoiset kotkat toimivat etnisissä puhdistuksissa. Šešeljin politiikka oli äärinationalismia ja siten Miloševićin politiikkaa jyrkempää.

Kroatian ja Bosnian sotien alussa Šešelj ja Slobodan Milošević olivat ystäviä. Mutta poliittinen taktikko Milošević veti taloudellisen kannattamattomuuden, kansainvälisen painostuksen ja taloussaarron takia pois tukensa Bosnian serbinationalisteilta. Niinpä syyskuussa 1993 Šešeljin puolue asettui vastustamaan Miloševićia. Tämän takia Šešelj istui vankilassa 1994–1995. Milošević määritteli Šešeljin "väkivallan ja primitiivisyyden personifikaatioksi." Vuosina 1998-2000 Šešelj oli Jugoslavian varapääministeri. Pian Šešeljin noustua virkaansa alkoi Kosovon sota.

Šešeljin ystäväpiiriin kuuluivat mm. ranskalainen äärioikeistolaispoliitikko Jean-Marie Le Pen, Vladimir Žirinovski ja Saddam Hussein, joka piti Šešeljistä.^lähde? Jugoslavian sotien jälkeen Šešeljin radikaalipuolue vastusti hallitusta, EU:ta ja tuki maan lähentymistä Venäjään.

 

Vuonna 2003 Jugoslavian sotarikoksia Haagissa tutkiva kansainvälinen tribunaali ICTY asetti sille antautuneelle Šešeljille lukuisia syytteitä. Šešelj sai palata kotimaahansa 2014, koska hänellä oli syöpä. Haagin tuomioistuin vapautti Šešeljin todisteiden puutteessa.

Kaksi tuomaria kolmesta ei hyväksynyt syytteitä. Oikeuden päätöksen mukaan Šešeljin ajama Suur-Serbia oli poliittinen eikä rikollinen suunnitelma. Vaikka Šešeljillä olikin kannattajiinsa tietty moraalinen auktoriteetti tämä ei siirtänyt kannattajien tekojen vastuuta Šešeljille. Näin koska Šešeljiin liitettyjen puolisotilaallisten joukkojen komento oli Bosnian serbiarmeijalla, ei Šešeljillä. Šešelj kehotti serbejä liittymään armeijaan. Šešelj ei myöskään päätöksen mukaan välttämättä tiennyt innoittamansa vapaaehtoisjoukon tekemistä julmuuksista. Oikeuden päätös kiisti myös laajamittaiset siviilejä vastaan tehdyt hyökkäykset Bosniassa ja Kroatiassa. Syyttäjäosapuoli, bosnialaiset ja Kroatian edustajat eivät olleet tyytyväisiä ICTY:n päätökseen.

• četnikit
• Valkoiset kotkat
• Suur-Serbia

• Vojislav Šešeljn tukisivu (Arkistoitu – Internet Archive) (serbiaksi)
• Epävirallinen sivu (Arkistoitu – Internet Archive) (serbiaksi)