Tammisunnuntai: Suomen sisällissodan alkamisen muistopäivä

Alun perin nimityksellä on tarkoitettu sunnuntaita 27. tammikuuta 1918, jolloin sodan on katsottu alkaneen.

Eteläpohjalaisten suojeluskuntien oli määrä alkaa riisua venäläistä sotaväkeä aseista Etelä-Pohjanmaalla maanantain 28. tammikuuta 1918 vastaisena yönä kello 3. Saman päivän aamuna punakaartit ottivat vallan eteläisen Suomen kaupungeissa. Laihialla miehet kuitenkin aloittivat venäläisen Hulmin varuskunnan aseistariisunnan jo sunnuntai-iltana 27. tammikuuta. Paikalla on Hulmin taistelu‎n muistoksi pystytetty muistomerkki, jossa on myös aseistariisunnan aikana kuolleiden laihialaismiesten nimet. Aseistariisunnan alkuna on pidetty myös 23. tammikuuta 1918, jolloin Karjalassa ryhdyttiin riisumaan venäläisiä sotilaita aseista pienemmässä mittakaavassa.

Taustalla oli tilanne, että Venäjän kansankomissaarien neuvosto oli tunnustanut Suomen itsenäisyyden, mutta Venäjän joukkoja oli yhä Suomessa senaatin pyynnöstä huolimatta. Tällöin Mannerheim otti aloitteen käsiinsä ja ryhtyi upseeriensa kanssa laatimaan suunnitelmaa Pohjanmaan venäläisten varuskuntien aseista riisumiseksi.

Vuonna 2017 tapauksesta tehtiin dokumenttielokuva Tammisunnuntai 1918, joka kuului viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan. Se sai ensiesityksensä 17. marraskuuta 2017 Filmiä ja valoa -festivaalilla.

Valkoisten perinnejärjestöt ovat vaalineet tammisunnuntain muistoa järjestämällä juhlia lähes joka vuosi koko Suomen itsenäisyyden ajan muutamaa sotien jälkeistä vuotta lukuun ottamatta. Erityisesti Pohjanmaalla juhlapäivä on voimissaan.

Venäläisten aseistariisuntaa Pohjanmaalla johtanut valkoisten ylipäällikkö C. G. E. Mannerheim kuoli myös sattumalta tammisunnuntaina vuonna 1951.

• Pohjanmaan Maanpuolustuskilta - Tammisunnuntai