Sarajevon Laukaukset: Poliittinen salamurha, joka johti ensimmäisen maailmansodan syttymiseen
Sarajevon laukaukset oli kesäkuussa 1914 tehty poliittinen salamurha, josta käynnistynyt tapahtumaketju johti kuukautta myöhemmin ensimmäisen maailmansodan syttymiseen.
| Sarajevon laukaukset | |
|---|---|
 Taiteilijan näkemys Sarajevon laukauksista. | |
| Paikka | Sarajevo, Itävalta-Unkari |
| Ajankohta | 28. kesäkuuta 1914 |
| Iskutyyppi | murha |
| Kuolleita | Itävallan arkkiherttua Frans Ferdinand Sophie von Chotek |
| Epäilty/epäillyt | Gavrilo Princip (lisäksi 15 muuta tuomittiin murhaan liittyen) |
| Tekoväline | FN Browning M1910 -pistooli |
Serbien tukema separatisti Gavrilo Princip ampui Itävallan miehittämässä, slaavien asuttamassa Bosniassa Itävallan kruununprinssin Frans Ferdinandin 28. kesäkuuta 1914. Sarajevon laukaukset käynnistivät Itävallan ja Serbian välille niin sanotun heinäkuun kriisin, koska Princip kuului Nuori Bosnia -nimiseen serbien tukemaan salaseuraan.
Sarajevon laukausten tausta
Serbian salainen palvelu oli vuonna 1911 perustanut ”Musta käsi” -terroristijärjestön (serb. Црна рука, kroatiaksi Crna ruka). Järjestön virallinen nimi oli Yhdistyminen tai kuolema. Vuoteen 1914 mennessä siihen oli liittynyt satoja jäseniä, kenties jopa 2 500, joukossa monia serbialaisia upseereita. Serbian salainen palvelu koulutti järjestön sissejä ja järjesti poliittisia murhia. Järjestö organisoitui pieniksi soluiksi, joissa jokainen tunsi vain lähimmät miehensä. Sitä johti kymmenen jäsenen komitea, jonka puheenjohtaja oli eversti Dragutin Dimitrijević.
Nuori Bosnia (serb. Млада Босна, kroatiaksi Mlada Bosna) oli bosnialainen radikaali järjestö, jonka tavoitteena oli vapauttaa Bosnia Itävalta-Unkarin vallasta. Gavrilo Princip liittyi siihen vuonna 1908, kun Bosnia liitettiin Itävalta-Unkariin. Hän pyrki Serbian armeijaan, mutta ei päässyt. Sen sijaan hänet värvättiin Mustaan käteen vuonna 1912.
Sarajevon laukaukset
Gavrilo Princip ampui arkkiherttua Frans Ferdinandin ja tämän vaimon Sophien 28. kesäkuuta 1914 Sarajevossa.
Kun Musta käsi sai tietää kruununprinssin vierailevan Sarajevossa, se alkoi suunnitella salamurhaa. Kolme nuorta bosnialaista koulutettiin ja varustettiin suorittamaan murha. Heillä oli tuberkuloosi, johon he tiesivät kuolevansa joka tapauksessa. Jokainen sai pistoolin, kaksi pommia ja syanidikapselin, jolla heidän piti tehdä itsemurha iskun jälkeen. Serbian pääministeri Nikola Pašić sai kuulla suunnitelmasta ja määräsi miehet pidätettäviksi heidän yrittäessään mennä rajan yli Serbiasta Bosniaan, mutta hänen määräystään ei noudatettu, ja salaliittolaiset pääsivät helposti livahtamaan Sarajevoon.
Yksi kolmesta, Nedeljko Čabrinović, yritti heittää pommin arkkiherttuan avoautoon, mutta se kimposi autosta ja tuhosi toisen auton, jonka matkustajat haavoittuivat vakavasti. Čabrinović pidätettiin. Jäljelle jäänyt autosaattue jatkoi ajoa eteenpäin kaupungintalolle viralliseen vastaanottotilaisuuteen, jossa vihainen Ferdinand keskeyttäen vastaanottotilaisuuden puheen totesi: ”Me tulemme tänne ja ihmiset heittelevät pommeja päällemme.”
Ferdinand päätti vierailla pommin uhrien luona sairaalassa. Princip näki kahviossa ollessaan hämmästyksekseen arkkiherttuan ja tämän puolison autossa. Kuljettaja oli ajanut harhaan, ja alkoi hitaasti peruuttaa korjatakseen kääntymisensä väärälle kadulle.
Princip ampui molempia FN Browning M1910 -pistoolillaan kymmenen askeleen päästä. Ensimmäinen luoti osui Sophieta vatsaan, toinen Ferdinandia niskaan.
Ferdinandin viimeiset sanat puolisolleen olivat ”Sophie kulta, älä kuole! Elä lastemme vuoksi!”. Princip yritti ensin tappaa itsensä syanidilla, sitten aseella, jonka lähellä seisoneet ihmiset repivät hänen käsistään ennen laukausta.
-
Salamurhan tapahtumapaikka. -
Risteys, jossa Ferdinand ja Sophie ammuttiin (kuva elokuulta 2017). -
Principin pidätys Sarajevossa salamurhan aikana. -
Ferdinandin murhan aikana pitämä veren tahrima univormu esillä Wienin sotahistoriallisessa museossa. -
Arkkiherttuan vuosimallia 1911 oleva Gräf & Stift Bois de Boulogne -merkkinen auto Wienin sotahistoriallisessa museossa.
Laukausten jälkeinen kriisi ja laajeneminen maailmansodaksi
Itävalta-Unkari vaati Principin ja muiden hankkeeseen osallistuneiden luovuttamista. Serbia kieltäytyi, ja Itävalta julisti sille sodan. Serbiaa tukenut Venäjä aloitti täyden liikekannallepanon, jonka seurauksena Saksa julisti sodan Venäjälle. Kahden rintaman sotaa pelännyt Saksa hyökkäsi Belgian kautta Ranskaan, jolloin Belgiaa tukenut Iso-Britannia vuorostaan julisti sodan Saksalle. Maailmansota oli puhjennut.
Princip tuomittiin 20 vuodeksi vankilaan. Hän kuoli tuberkuloosiin vuonna 1918. Mustan käden johtaja Dimitrijevic teloitettiin yhdessä kolmen toverinsa kanssa vuonna 1917.
Lähteet
- Hannula J. O.: Maailmansodan historia I, Helsinki: Otava 1938.
Viitteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sarajevon laukaukset Wiki Commonsissa
- Sarajevon laukaukset Ylen Elävässä arkistossa
- Armas J. Pulla : Sarajewo 28. VI. 1914, Hakkapeliitta, 19.06.1934, nro 25-26, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- J. J. Mikkola : Vielä kerran Sarajevon laukaus. Hieman mitalin toisestakin puolesta, Hakkapeliitta, 11.09.1934, nro 37, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Sarajevossa 25 vuotta sitten, Kuva, 19.07.1939, nro 15, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Sarajevon laukaukset, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.