Pieni Uuhijärvi: Järvi Suonenjoella

Suonteella on vierekkäin kaksi järveä. Järviwikissä Ison Uuhijärven nimi on Uuhijärvi ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) Hertta-tietokannassa Iso Uuhijärvi. Kummassakaan ei ole Pientä Uuhijärveä ja saattaa olla, että niihin on viitattu yhdessä Uuhijärvenä. Kun järven tietoja tarkastelee, voidaan huomata niissä olevan virheitä. Tässä artikkelissa esitellään Pieni Uuhijärvi ja sitten on vielä erikseen Iso Uuhijärvi riippumatta siitä, miten vesistöviranomainen on asian tarkoittanut.

Pieni Uuhijärvi on lähes 800 metriä pitkä, 500 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 19 hehtaaria . Se sijaitsee Haapajärven ja Ison Uuhijärven välissä Suonteella. Se on yhteydessä itäpuoliseen Isoon Uuhijärveen siten, että niiden vedenpinnat ovat samalla tasolla. Sen pohjoisrannat ovat alavat ja tasaiset, mutta etelärannasta kohoaa loivarinteinen mäki 20 metriä järvenpinnan yläpuolelle. Järven ainoa saari on Kalliosaari, jonka on 140 metriä pitkä, 90 metriä leveä, ja sen pinta-ala on kartasta mitattuna 0,95 hehtaaria . Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat, mutta mittaustietoja ei ole tässä käytettävissä. Järvessä on yksi syvänne, jonka syvin kohta on karttoihin merkitty 13,0 metriä syväksi.

Järven rantaviivan pituus on 3,1 kilometriä . Rannat ovat enimmäkseen metsämaata, mutta kahdessa kohtaa ulottuvat peltomaat rantaan asti. Pohjoispuolella sijaitsevat Suonteen peltomaat, jotka viettävät järvelle päin, ja eteläpuolella on ojitettua suomaata, jotka myös viettävät järvelle. Rantavyöhykkeellä sijaitsee 5–6 kiinteästi asuttua tilaa ja näiden lisäksi on vielä alle 10 vapaa-ajan asuntoa. Haapakoskelta Suonteen kautta Suonenjoelle kulkee tieyhteys aivan länsirantaa viistäen. Tien vieressä kulkee lisäksi Savon rata. Suonteella tästä haarautuu kaakkoon päin menevä yhdystie 4520, joka ylittää järven järvialtaiden välistä kannasta myöten. Tämä tie menee Hietakylän kautta Jäppilään.

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Suonenjoen valuma-alueella (14.78), jonka Suontienselän–Paasveden alueeseen (14.782) se kuuluu. Paikkatietoikkunassa on vielä rajattu valuma-alueet Isolle ja Pienelle Uuhijärvelle. Sen mukaan Pienen Uuhijärven valuma-alue on noin 3,0 neliökilometriä . Järvi olisi muuten latvajärvi, ellei sen länsipäähän olisi johdettu Haapajärvestä laskuoja. Näin muodostuu järveen heikko läpivirtaus, joka jatkuu kahden lasku-uoman kautta Isoon Uuhijärveen ja sieltä edelleen jokimaista uomaa myöten Suontienselän Heinäveteen. Kaikkien kolmen järven vedenpinnat ovat samalla tasolla eli 99,4 metriä mpy.

Suonenjoen alussa sijaitsevia Yläkoskea ja Myllykoskea perattiin 1820-luvulla. Vanhojen asiakirjojen mukaan Suontienselän vedenpintaa laskettiin 1,3 metriä. Kaakkoisrantojen muinaisrannat viittaavat kuitenkin siihen, että toteutunut järvenlasku jäi pienemmäksi. Järvenlasku on samalla vaikuttanut myös Pieneen ja Isoon Uuhijärveen, joiden vedenpinnat ovat edelleen samalla korkeudella Suontienselän kanssa. Tämä voisi selittää pohjoisrannoilla sijaitsevia kosteikot. Samalla jää pohdittavaksi, olivatko Iso ja Pieni Uuhijärvi aikoinaan samaa järveä vai peräti Suontienselän lahtea.

1900-luvun alussa perusti K.E. Blomberg sahan Pienen Uuhijärven rantaan. Suonenjoelle on rekisteröity Pienen Uuhijärven suojeluyhdistys.