Końskowola: Kylä Kaakkois-Puolassa
Końskowola on kylä Kaakkois-Puolassa Puławyn ja Lublinin välissä lähellä Kurówia Kurówka-joen varrella.
Kylässä asui 2 188 asukasta vuonna 2004. Siellä on kaksi kirkkoa, jotka rakennettiin vuosina 1613 ja 1670.
| Końskowola | |
|---|---|
 | |
 vaakuna | |
  Końskowola | |
| Koordinaatit: , 22°3′E | |
| Valtio | Puola |
| Voivodikunta | Lublinin voivodikunta |
Historia
Kylä perustettiin luultavasti 1300-luvulla Witowska Wola -nimisenä. Sen nimi muutettiin 1800-luvulla Konińskawolaksi. Kaupunki kaupparekisteröitiin 8. kesäkuuta 1532. Yksittäisenä kaupunkina Końskowolalla oli keskeinen rooli ruokatarvikkeiden tarjoajana ympäröiville alueille. Lisäksi siellä oli useita tekstiilitehtaita. Moni muutti Końskowolaan muista Puolan osista, mutta myös muualta: muun muassa saksilaisia muutti sinne.
Puolan kolmannen jakovaiheen vuonna 1795 jälkeen se liitettiin Itävaltaan. Vuonna 1809 siitä tuli muun Puolan mukana osa Varsovan herttuakuntaa. Vain muutaman vuoden kuluttua vuonna 1815 siitä tuli osa niin sanottua Kongressi-Puolaa, joka kuului Venäjälle. Tammikuun kansannousun jälkeen vuonna 1870 kaupunki menetti kaupunkiluonteensa eikä koskaan saanut sitä takaisin. Venäjän vuoden 1905 vallankumouksen aikana Końskowolassa järjestettiin monia solidaarisia mielenosoituksia ja lakkoja. Vuodesta 1918 Końskowola oli taas osa itsenäistä Puolaa, kun maa itsenäistyi uudelleen.
Toisen maailmansodan syttyi, ja saksalaisjoukot miehittivät Końskowolan 15. syyskuuta 1939. Saksalaisjoukot perustivat Końskowolaan sotavanki- ja orjatyövoimaleirejä. Sotavankileirit lopetettiin pian, mutta orjaleirit säilyivät aina vuoteen 1943. Orjaleireillä olleet työskentelivät saksalaisille maatiloilla ja teiden ja rautateiden rakennustyömailla.
Ghetto vakiinnutettiin Końskowolaan. Sinne uudelleensijoitettiin juutalaisia useista maista, kuten Slovakiasta. Lokakuussa 1942 gheton asukasluku vakiintui. Saksalaisten johtamissa joukkoteloituksissa 800–1 000 juutalaista tapettiin. Heidät tapettiin leirin lähellä olleessa metsässä. Jäljelle jääneet kuljetettiin toiseen leiriin.
Puna-armeijan lähestyessä kesällä 1944 saksalaiset olivat suunnitelleet polttavansa Końskowolan. Saksalaiset hallintajoukot ryhtyivät 25. heinäkuuta 1944 taistelemaan Armia Krajowaa ja myöhemmin Bataliony Chłopskien puolalaisia partisaaneja vastaan. Puna-armeijan joukot saapuivat ja Końskowola onnistuttiin säästämään.
Turismi
Końskowolan tunnettuja turistinähtävyyksiä ovat kaksi katolista kirkkoa, jotka rakennettiin vuosina 1613 ja 1670. Lisäksi kylässä on Opaliński- ja Lubomirski-sukujen sukuhaudat. Kylässä on lisäksi luterilaisen hautausmaan jäänteet.
Końskowola on lisäksi tunnettu siitä, että kaksi kuuluisaa puolalaista runoilijaa Franciszek Dionizy Kniaźnin ja Franciszek Zabłockin kuolivat siellä.
Aiheesta muualla
- Valokuvia Końskowolasta sodan aikana (Arkistoitu – Internet Archive)
- Końskowolan historia (puolaksi)
This article uses material from the Wikipedia Suomi article Końskowola, which is released under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 license ("CC BY-SA 3.0"); additional terms may apply (view authors). Sisältö on käytettävissä lisenssillä CC BY-SA 4.0, ellei toisin mainita. Images, videos and audio are available under their respective licenses.
®Wikipedia is a registered trademark of the Wiki Foundation, Inc. Wiki Suomi (DUHOCTRUNGQUOC.VN) is an independent company and has no affiliation with Wiki Foundation.