Ketogeeninen Ruokavalio: Erityisruokavalio

Ketogeenista ruokavaliota käytetään esimerkiksi laihduttamisessa ja painonhallinnassa sekä diabeteksen, vaikean epilepsian ja ei-alkoholiperäisen rasvamaksan hoidossa.

Hiilihydraattien määrän rajoittaminen alle 50 grammaan päivässä johtaa yleensä ketoosiin. Ketogeeninen ruokavalio voi olla myös täysin hiilihydraatiton.

Tyypillinen ketogeenisessa ruokavaliossa käytettävä hiilihydraattimäärä muodostaa vain viisi prosenttia saadusta energiasta mikä vastaa yhtä kymmenesosaa suomalaisten keskimääräisesta hiilihydraattien kulutuksesta. Viisi energiaprosenttia merkitsee 20 grammaa hiilihydraattia 2000 kilokalorin päiväkulutuksella.

Proteiinia nautitaan yksilöllisen tarpeen mukaan 1,2–2 grammaa ihannepainokiloa kohti. Sitä ei pidä nauttia liikaa, sillä liian runsas proteiinin saanti lisää kalsiumoksalaatista muodostuvien munuaiskivien riskiä. Energiaravinteena käytetään ennen kaikkea rasvaa.

Ketogeeninen ruokavalio muuttaa solujen toimintaa muun muassa geenien epigeneettisen muuntumisen kautta. Glykolyysi, insuliinitasot, hiljainen tulehdus ja oksidatiivinen stressi vähenevät ketogeeniseen ruokavalioon siirtymisen myötä. Elimistön tottuminen ketogeeniseen ruokavalioon kestää kuitenkin yleensä useita viikkoja ja elimistö saa siitä täyden hyödyn irti vasta kuukausien tai jopa vuosien kuluttua.

Ketogeenisen ruokavalion tavoitteena on saada elimistö ketoosiin. Jos ruoka sisältää riittävän vähän hiilihydraatteja, elimistö alkaa käyttää pääasiallisena energianlähteenään glukoosin sijaan maksan rasvahapoista tuottamia ketoaineita eli asetoasetaattia, 3-beta-hydroksibutyraattia ja niiden hajoamistuotetta asetonia. Ketoaineiden tuottamiseen tarvittavat rasvahapot voivat olla peräisin nautitusta ravinnosta taikka elimistön omasta rasvakudoksesta, jonka sisältämiä rasvahappoja on lähetetty maksaan haiman käskyttämänä. Verensokeri pysyy ketoosin aikana normaalilla tasolla, koska maksa tuottaa glukoosia aminohapoista ja rasvahappojen hajoamistuotteista.

Ketogeeninen ruokavaliohoito otettiin käyttöön epilepsian hoidossa 1920-luvulla, mutta lääkehoito syrjäytti sen 1930-luvun jälkeen useiksi vuosikymmeniksi. 1990-luvulla yhdysvaltalaisen elokuvatuottajan Jim Abrahamsin vaikeasti sairaan epileptikkopojan kohtaukset saatiin loppumaan vasta ketogeenisella ruokavaliohoidolla. Abrahams perusti Charlie Foundation -järjestön tuodakseen hoidolle julkisuutta ja teki aiheesta televisioelokuvan Kamppailu elämästä (1997). Järjestön rahoituksen tuella ruokavaliohoidosta saatujen useiden myönteisten hoitotulosten seurauksena ketogeeninen ruokavaliohoito palasi hoitokäyttöön vuoden 1996 jälkeen.

Ketogeeninen ruokavalio vähentää elimistön proteiineja ja solukalvoja vaurioittavien happiradikaalien syntyä sekä vähentää niiden aktiivisuutta. Lisäksi se lisää energiaa tuottavien mitokondrioiden määrää aivoissa. Eläinkokeissa on havaittu, että ketogeeninen ruokavalio muuttaa suoliston bakteerilajistoa vastakkaiseen suuntaan kuin tavallinen runsasrasvainen ruokavalio. Muutos johtuu ketoaineiden vaikutuksesta, ja sen on havaittu vähentävän autoimmuunitulehduksia aiheuttavien Th17 immuunisolujen määrää.

Ketogeenisessa ruokavaliohoidossa käytettiin 2010-luvulle tultaessa useimmiten Atkinsin dieettiä proteiinipainotteisempaa dieettiä, jossa hiilihydraatteja nautittiin vain 10–15 grammaa vuorokaudessa ja rasvan osuus oli vain noin 65 prosenttia energiasta. Käytetty hiilihydraattimäärä oli niin pieni, että potilas joutui luopumaan lähes kokonaan hiilihydraattipitoisista ruoka-aineista kuten leivästä, perunasta, sokerista ja maidosta. Kyseinen ruokavalio koostui lähinnä kananmunista, lihasta, vähähiilihydraattisista kasviksista, ruokaöljystä ja kermasta. Ketogeenisen ruokavalion sivuvaikutuksina saattaa esiintyä kasvun hidastumista, luuston haurastumista ja kolesteroliarvojen kohoamista.

Diabetes

Hiilihydraattirajoitettua ruokavaliota on käytetty diabeteksen hoitoon aina 1700-luvulta alkaen Vuonna 2018 julkaistun hoitotutkimuksen mukaan ketogeenista ruokavaliota noudattavien verensokerivaihtelut normalisoituivat lähes kaikilla tutkimuksen yli 300 ykkösyypin diabetesta sairastavalla insuliinihoitoisilla osanottajalla. Ketogeeninen ruokavalio on osoittautunut tehokkaaksi hoidoksi myös kakkostyypin diabetekseen.

Ketoosi normalisoi diabeetikkojen verensokeria, koska ketoaine beeta-hydroksibuturaatti vähentää elimistössä tapahtuvaa glukoosin uusmuodostusta vähentämällä glukoneogeneesia säätelevän alaniinin vapautumista lihaksista.

Vuonna 2021 julkaistussa satunnaistetussa interventiotutkimuksessa havaittiin, että ketogeeninen ruokavalio kohensi munuaissairautta sairastavien diabeetikkojen terveydentilaa paremmin kuin munuaispotilaiden hoitoon perinteisesti käytetty vähäproteiininen ruokavalio.

Sydän- ja verisuonitaudit

Vuonna 2023 julkaistussa tieteellisten tutkimusten yhteenvedossa todettiin, että ketogeeninen ruokavalio vähentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä parantamalla veren rasva-arvoja ja ehkäisemällä tehokkaasti matala-asteista tulehdusta. Riskin aleneminen liittyy sydämen aineenvaihdunnan sekä verisuonten seinämien toiminnan paranemiseen ja niiden ikääntymisen hidastumiseen, verenpaineen säätelyn paranemiseen sekä ruokavalion painonhallintaa edistävään vaikutukseen. Esimerkiksi vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että valtimonkovettumataudin riskiä lisäävien pienten LDL-kolesterolihiukkasten määrä väheni 23 prosenttia kahden vuoden ketogeenisen ruokavaliohoidon aikana.

Lihavuus

Ketogeenista ruokavaliota on käytetty myös lasten lihavuuden hoidossa. Ketogeenisen laihduttamisen etuna on, että etenkin vatsaontelon ja luurankolihasten rasvoittuminen vähenee. Ketogeeninen ruokavalio auttaa ylipainoisia laihtumaan, koska se vähentää ruokahalua lisäävän greliinihormonin tuotantoa.

Aivoterveys

Elimistön kohonneen ketoainepitoisuuden on havaittu lievittävän aivoja rappeuttavia sairauksia sairastavien oireita. Ketogeenisella ruokavaliolla vaikuttaisi olevan lisäksi laaja-alaista anti-inflammatorista ja hermosoluja suojaavaa vaikutusta. Ketogeeninen ruokavalio lisää esimerkiksi aivoja suojaavaa vahingoittuneiden aivosolujen autofagiaa ja aivojen energiaa tuottavien mitokondrioiden määrää.

Epilepsia

Ketogeenisella ruokavaliolla on hoidettu epilepsiaa jo yli sadan vuoden ajan. Sitä käytetään erityisesti vaikean epilepsian hoitoon lapsilla. Ruokavalion tarkkaa vaikutusmekanismia ei vielä tunneta, mutta on olemassa yhtä enemmän tutkimusnäyttöä siitä, että sen epileptisiä kohtauksia ehkäisevä vaikutus perustuu synnynnäisen ja hankitun immuunipuolustusjärjestelmän häiriöiden vähenemiseen.

Ketogeenisen ruokavalion noudattaminen on havaittu vähentävän epilepsiaan liittyvien suolistobakteerien määrää. Vuonna 2023 julkaistussa hiiritutkimuksessa havaittiin lisäksi, että ketogeeninen ruokavalio muutti suolistoflooran koostumusta tavalla, joka vähensi aivojen häiriöherkkyyttä.

Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin laatima Käypä hoito -suositus neuvoo harkitsemaan ketogeenista ruokavaliota yhteistyössä ravitsemusterapeutin kanssa vaikean epilepsian hoidossa silloin, kun epilepsialääkkeet eivät käy eikä kirurgisen hoidon mahdollisuutta ole.

Alzheimerin tauti

Ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa vuonna 2020 ilmestyneen tutkimuskatsauksen mukaan lupaavalta Alzheimerin tautiin liittyvien kognitiivisten oireiden hoidossa. Katsauksessa havaittiin muun muassa, että ketogeenisen ruokavalion pitkäaikainen noudattaminen parantaa Alzheimer-potilaiden muistia.

Autismi

On olemassa yhä enemmän tutkimusnäyttöä siitä, että ketogeeninen ruokavalio saattaa vähentää myös autistista käyttäytymistä. Ketogeenisen ruokavalion aivoterveyttä edistävä vaikutus johtuu todennäköisesti energia-aineenvaihdunnan parantumisesta, oksidatiivisen stressin vähenemisestä, hermovälittäjäaineiden muutoksista, rapamysiinisignaalin (mTOR) estymisestä sekä suoliston mikrobikannan muuntumisesta. Ketogeeninen ruokavalio on todennäköisesti turvallinen ja tehokas autismikirjon häiriön hoitomuoto.

Syöpä

Syövän hoidossa ketogeenisen ruokavalion tehon oletetaan perustuvan siihen, että ilman tarvitsemaansa glukoosia syöpäsolut kuolevat toisin kuin terveet solut, jotka voivat käyttää energiakseen myös ketoneita, tai siihen, että ketogeeninen ruokavalio pysäyttää kasvaimen kasvun vähentämällä kasvutekijähormonin vaikutusta sekä vähentää tulehdusta ja nesteen kertymistä kasvaimessa.

Muut sairaudet

Ketogeenisella ruokavaliolla voidaan hoitaa myös ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa ja psoriasista. Tutkimuksista on saatu lisäksi viitteitä siitä, että ketogeeninen ruokavalio saattaisi olla tehokas hoito astmaan.

Epilepsia-lehdessä vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan noin 80 prosenttia ketogeenisella ruokavaliolla olleista 2–26-vuotiaista epileptikoista pysyi erossa kaikista tai useimmista epileptisista kohtauksistaan hoidon jälkeenkin.

Kreikassa vuonna 2012 julkaistussa tutkimuksessa ketogeeninen ruokavalio antoi lihavien lasten painonpudotuksessa ja metabolisissa arvoissa parempia tuloksia kuin vähäkalorinen ruokavalio.

Vuonna 2020 julkaistussa tutkimuskoosteessa havaittiin, että ketogeeninen ruokavalio vähentää sisäelinrasvaa, insuliiniresistenssiä ja ateroskleroosin riskiä sekä yliravitsemuksesta johtuvaa tulehtuneisuutta. Kakkostyypin diabetes menee yli puolella ketoruokavaliokokeeseen osallistuvista niin hyvin remissioon, ettei lääkehoitoa tarvitse enää jatkaa ruokavalihoidon rinnalla, ja lisäksi noin kahdeksan prosenttia paranee kokonaan.

Vuonna 2020 julkaistussa yhdysvaltalaiskyselyssä 94 prosenttia ketogeenista ruokavaliota noudattavista kertoi ketogeenisen ruokavalion noudattamisen aikaansaaneen myönteisiä tai erittäin myönteisiä terveysvaikutuksia. Nämä liittyivät useimmin painonhallintaan, verensokerin säätelyyn ja parempaan jaksamiseen. Kyselyyn vastanneista 70 prosenttia kertoi ketogeenisen ruokavalion auttaneen heitä erittäin tai äärimmäisen tehokkaasti saavuttamaan sille asetetun tavoitteen kuten laihtumisen, yleisen terveydentilan paranemisen tai jonkin kroonisen sairauden hoidon. Ketogeeninen ruokavalio koettiin yleensä helpoksi noudattaa, sillä yli puolet vastaajista kertoi, että lipsuu siitä vain harvoin tai ei koskaan.

Vuonna 2021 julkaistun tutkimuskatsauksen mukaan ketoosi parantaa eläinkokeissa merkittävästi aivovauriopotilaiden ennustetta.

On olemassa viitteitä siitä, että ketogeeninen ruokavalio sopii myös ammattiurheilijoille.

Tutkimuksissa on havaittu, että ketogeenisen ruokavalion noudattaminen heikentää jonkin verran kilpirauhashormonin varastomuodon muuntumista aktiiviseksi T3-hormoniksi ja lisää käänteisen eli inaktiivisen T3r-hormonin tuotantoa henkilöillä, joilla on jo entuudestaan tavallista alhaisemmat kilpirauhashormonitasot. Vuonna 2022 julkaistussa interventiotutkimuksessa havaittiin, että jo kolmen viikon pituinen ketogeeninen dieetti laski merkittävästi veren aktiivisen kilpirauhashormonin pitoisuutta.

• Hiilihydraatiton ruokavalio