Hiihtäjä Jari Räsänen: Suomalainen maastohiihtäjä

28. tammikuuta 1966 Maaninka) on suomalainen karjatilallinen ja entinen huipputason hiihtäjä. Räsänen voitti urallaan neljä MM- ja kaksi olympiamitalia, kaikki viesteistä. Hänen parhaat henkilökohtaiset arvokisasijoituksensa ovat viides sija 15 kilometrin vapaan tyylin kilpailussa Lahden MM-kisoissa 1989 ja kuudes sija takaa-ajohiihdossa Lillehammerin olympialaisissa 1994. Jari Räsänen tuli kaudella 1987/1988 Suomen mieshiihdon kärkeen mm. voittamalla Mikkelissä 15 kilometrin perinteisen tyylin SM:n ja näin lunasti paikkansa ensimmäisiin aikuisten arvokilpailuihinsa Calgaryn olympialaisiin 1988.

Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten hiihto
Olympialaiset
Pronssia	Albertville 1992	4×10 km
Pronssia	Lillehammer 1994	4×10 km
MM-kilpailut
Hopeaa	Lahti 1989	4×10 km
Hopeaa	Thunder Bay 1995	4×10 km
Hopeaa	Trondheim 1997	4×10 km
Pronssia	Val di Fiemme 1991	4×10 km

Seuratasolla Räsänen edusti Maaningan Mahtia. Jari Räsäsen isä ja valmentaja Veikko Räsänen oli myös aikoinaan huippuhiihtäjä.

• 1989 MM-hiihdot: viestissä hopeaa
• 1991 MM-hiihdot: viestissä pronssia
• 1992 olympialaiset: viestissä pronssia
• 1994 olympialaiset: viestissä pronssia
• 1995 MM-hiihdot: viestissä hopeaa
• 1997 MM-hiihdot: viestissä hopeaa

Herjausoikeudenkäynti 1998

Tammikuussa 1998 Suomen Tietotoimisto väitti uutisessaan Räsäsen ostaneen ja käyttäneen kasvuhormonia. Lisäksi STT väitti Hiihtoliiton johtohenkilöiden olleen kiinnostuneita kasvuhormoneista. Oikeudessa ei löytynyt riittävää näyttöä uutisen tueksi, ja Helsingin käräjäoikeus tuomitsi STT:n päätoimittaja Kari Väisäselle ja toimittaja Johanna Aatsalo-Salliselle ehdolliset vankeusrangaistukset ja sakkoja 19 herjauksesta. Lisäksi STT ja toimittajat tuomittiin yhteisvastuullisesti maksamaan Räsäselle ja Hiihtoliiton johtohenkilöille noin 2,5 miljoonan markan korvaukset. Vuonna 2000 Helsingin hovioikeus hylkäsi korvausvaatimukset 14 hiihtoliittolaisen osalta ja alensi toimittajien rangaistukset sakoiksi. Räsänen sai lopulta korvauksia 130 000 markkaa.

Petosoikeudenkäynti 2011

Valtakunnansyyttäjänvirasto pyysi vuonna 2008 lisätutkintaa asiassa. Haluttiin selvittää, ovatko herjausoikeudenkäynnissä korvauksia vaatineet syyllistyneet petokseen tai ovatko myöhemmin dopingista kiinni jääneet syyllistyneet perättömän lausunnon antamiseen Niinpä vuonna 2011 Räsänen, entinen lajijohtaja ja päävalmentaja Antti Leppävuori, entinen lajipäällikkö ja toimitusjohtaja Jari Piirainen sekä entinen lajipäällikkö ja päävalmentaja Pekka Vähäsöyrinki joutuivat syytteeseen asioiden salaamisesta vuosien 1999 ja 2000 dopingoikeudenkäynneissä. Räsänen ja Vähäsöyrinki tuomittiin törkeästä petoksesta ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Räsänen sai vuoden ehdollista vankeutta. Leppävuori ja Piirainen todettiin syyttömiksi. Oikeudessa osoitettiin, että Räsänen käytti vuosina 1996–1997 eli STT:n uutisen tarkoittamana aikana epo-hormonia. Oikeuden mukaan kaikki neljä syytettyä tiesivät, mitä Räsäselle tehtiin vuoden 1997 kisoissa. Räsäsen tapauksessa oli tuomioistuimen päätöksen mukaan raskauttavaa, että hän sai rikoksella itselleen huomattavaa taloudellista hyötyä ja oli itse dopingaineen käyttäjä. Räsänen valitti tuomiosta Helsingin hovioikeuteen. Syyskuussa 2012 hovioikeus ilmoitti pitävänsä voimassa käräjäoikeuden langettamat tuomiot, mutta alensi Räsäsen ja Vähäsöyringin vastapuolelle maksamia oikeudenkäyntikulujen korvaussummia.

• Lahden MM-hiihtojen dopingskandaali 2001

• Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 284–285. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7.

Viitteet