Jacinda Ardern: Uusiseelantilainen poliitikko ja Uuden-Seelannin 40. pääministeri

26. heinäkuuta 1980 Hamilton, Uusi-Seelanti) on uusiseelantilainen työväenpuolueen poliitikko. Hän toimi Uuden-Seelannin pääministerinä lokakuusta 2017 tammikuuhun 2023. Maan parlamentin jäsen hänestä tuli marraskuussa 2008 ja puolueen puheenjohtaja elokuussa 2017.

Jacinda Ardern
Ardern vuonna 2022
Uuden-Seelannin pääministeri
26. lokakuuta 2017 – 25. tammikuuta 2023
Monarkki	Elisabet II Charles III
Kenraalikuvernööri	Patsy Reddy Cindy Kiro
Edeltäjä	Bill English
Seuraaja	Chris Hipkins
Työväenpuolueen puheenjohtaja
1. elokuuta 2017 – 22. tammikuuta 2023
Edeltäjä	Andrew Little
Seuraaja	Chris Hipkins
Uuden-Seelannin parlamentin jäsen
8. marraskuuta 2008 –
Henkilötiedot
Syntynyt	26. heinäkuuta 1980 (ikä 43) Hamilton, Uusi-Seelanti
Kansalaisuus	uusiseelantilainen
Arvonimi	The Right Honourable
Puoliso	Clarke Gayford
Lapset	1
Tiedot
Puolue	Työväenpuolue
Uskonto	agnostikko
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Ardern syntyi Hamiltonissa vuonna 1980. Hänen isänsä oli poliisi ja äiti työskenteli koulun ruokalassa. Ardernin ensimmäinen työpaikka oli fish and chips -kioski Morrinsvillessa hänen ollessaan 14-vuotias.

Ardern opiskeli viestintää Waikaton yliopistossa, jossa hän suoritti vuonna 2001 alemman korkeakoulututkinnon.

Ardern valittiin maan parlamenttiin ensimmäisen kerran vuonna 2008. Sitä ennen hän oli muun muassa toiminut kansainvälisen International Union of Socialist Youth -nuorisojärjestön puheenjohtajana ja työskennellyt Helen Clarkin avustajana. Ardern liittyi 17-vuotiaana työväenpuolueeseen.

Ardern oli puoluelistalta valittu parlamentaarikko vuosien 2008, 2011 ja 2014 vaalien jälkeen. Vuoteen 2010 hän oli parlamentin nuorin jäsen. Helmikuussa 2017 hänet valittiin Mount Albertin vaalipiirin edustajaksi täytevaalissa, joka järjestettiin David Shearerin jätettyä paikkansa. Saman vuoden maaliskuussa hänet valittiin puolueen varapuheenjohtajaksi Annette Kingin tilalle ja elokuussa puheenjohtajaksi Andrew Littlen tilalle. Little oli eronnut tehtävästä puolueen heikkojen kannatuslukujen vuoksi. Ardern valittiin molempiin tehtäviin ilman vastaehdokkaita. Tullessaan valituksi hän oli puolueen historian nuorin puheenjohtaja.

Ardernin ensimmäiset vaalit puoluejohtajana olivat 23. syyskuuta 2017 järjestetyt parlamenttivaalit. Pääministeri Bill Englishin johtama kansallispuolue pysyi suurimpana, mutta Ardernin johtama työväenpuolue lisäsi merkittävästi kannatustaan edellisvaaleihin ja puheenjohtajavaihdosta edeltäneisiin mielipidetiedusteluihin nähden. Sen ääniosuus nousi yli kymmenen prosenttiyksikköä, ja se sai 14 lisäpaikkaa. 19. lokakuuta 2017 työväenpuolue sopi hallitusyhteistyöstä vaalien kolmanneksi suurimman puolueen, Winston Petersin johtaman New Zealand Firstin kanssa. Myös neljänneksi suurin puolue, vihreät, liittyi mukaan hallituskoalitioon. Ardern aloitti pääministerinä 26. lokakuuta 2017.

Ardernista tuli kansainvälinen poliittinen ilmiö 2010-luvun lopulla, ja puhuttiin jopa ”Jacindamaniasta”. Hän sai tunnustusta muun muassa empaattisella vastauksellaan Christchurchin vuoden 2019 moskeijaiskuihin. Ardern vaati saman tien myös maan aselakien tiukentamista, ja huhtikuussa parlamentti kielsi itselataavat aseet. Ardernin hallituksen vastausta koronapandemiaan sen alkuvaiheissa pidettiin monin paikoin onnistuneena. Koronaviruksen leviäminen estettiin ankarilla vastatoimilla ja rajojen sulkemisilla.

Vuoden 2020 vaaleissa Ardernin työväenpuolue otti historiallisen vaalitoivon. Se sai yli 50 prosenttia äänistä ja enemmistön parlamenttiin.

Ardernin ja työväenpuolueen suosio kuitenkin alkoi laskea koronaviruspandemian jatkuessa ja kansan alkaessa protestoida ankaraa koronaviruspolitiikkaa vastaan. Rajoitusten poistamisen jälkeen inflaatio, korkojen nousu ja uhkaava taantuma ovat vieneet Ardernin kannatusta. Hän oli silti joulukuussa 2022 edelleen suosikki pääministeriksi, mutta työväenpuolueen kannatus oli pudonnut kansallispuolueen taakse.

Ardern ilmoitti tammikuussa 2023 eroavansa työväenpuolueen johdosta ja pääministerin tehtävistä. Hän perusteli yllättävää ilmoitusta sillä, ettei hänellä ole enää tarvittavaa energiaa jatkaa pääministerinä. Hän ei myöskään aio asettua ehdolle lokakuussa pidettävissä parlamenttivaaleissa. Ardern jätti pääministerin tehtävät 25. tammikuuta 2023, mutta jatkaa parlamentissa.

Poliittisia näkemyksiä

Poliittiseksi esikuvakseen Ardern on nimennyt Helen Clarkin.

Ardern on kertonut olevansa sosiaalidemokraatti, ja Uuden-Seelannin lapsiköyhyyden eli köyhyydessä elävien lasten määrän ja asunnottomuuden olevan osoitus kapitalismin epäonnistumisesta.

Ardernin mielestä maorin kielen tulisi olla pakollinen aine kouluissa. Helmikuussa 2021 maoreja edustanut Rawiri Waititi poistettiin parlamentista, koska hän kieltäytyi pitämästä solmiota. Ardern totesi tapauksen johdosta, että pukeutumissäännön ei tulisi olla parlamentin tärkein asia..

Vuonna 2018 Ardern sanoi, että hän pitää todennäköisenä sitä, että Uudesta-Seelannista tulisi tasavalta vielä hänen elinaikanaan. Työväenpuolue linjasi vuonna 2013, että kuningattaren asemasta pitää järjestää sitova kansanäänestys viimeistään Elisabet II:n kuoleman jälkeen.

Ardern varttui mormoniperheessä mutta erosi kirkosta nuorena aikuisena sen homovastaisen linjan vuoksi. The New Zealand Heraldin haastattelussa vuonna 2017 hän kertoi olevansa agnostikko.

Ardern on avoliitossa televisiojuontaja Clarke Gayfordin kanssa. Heidän ensimmäinen lapsensa syntyi 2018, ja hän piti kuuden viikon äitiysloman.

Ardernilla ja tämän sulhasella oli kissa nimeltä Paddles, joka näkyi aina toisinaan Ardernin mediatilaisuuksissa. Paddles jäi vuonna 2017 auton alle ja kuoli.

•  
  Ardern yhdessä puolisonsa Clarke Gayfordin kanssa.
•  
  Ardern tapaamassa Christchurchin muslimiväestöä kaupungissa tapahtuneiden moskeijaiskujen jälkeen.
•  
  Ardernin hallitus vuonna 2020 yhdessä kenraalikuvernöörin Patsy Reddyn kanssa (alin rivi vaaleanpunaisessa puvussa).
•  
  Ardern kaivosyhtiöitä vastustavassa mielenosoituksessa vuonna 2010.