Hollannin Kieli: Germaaninen kieli

Hollannin kieli (Nederlandse taal, suom.

alankomaan kieli) on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen haaran länsigermaaniseen ryhmään kuuluva kieli. Se on läheistä sukua muille länsigermaanisille kielille eli englannille, saksalle ja friisiille ja kaukaisempaa sukua pohjoisgermaanisille kielille.

Hollanti
Hollannin kielen puhuma-alue maailmalla
Hollannin kielen puhuma-alue maailmalla
Oma nimi Nederlands
Tiedot
Alue Alankomaat
Belgia
Suriname
Karibia
Virallinen kieli
Puhujia n. 23 miljoonaa
Sija 37.
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Nederlandse Taalunie
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä germaaniset kielet
länsigermaaniset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 nl
ISO 639-2 dut (B) / nld (T)
ISO 639-3 nld
Puhuttua hollantia

Hollannista on kehittynyt myös muutamia pidgin- ja kreolikieliä kuten esimerkiksi petjo. Hollannin kieltä tutkiva kieliteteen ala on nederlandistiikka.

Alueellinen sijoittuminen

Hollantia käytetään Alankomaissa ja sen entisissä siirtomaissa, kuten Surinamessa, sekä sen merentakaisilla alueilla Arubassa, Curaçaossa, Sint Maartenilla, Bonairessa, Sabassa ja Sint Eustatiuksella, sekä Belgiassa. Hollannin kieli on kyseisissä maissa virallinen kieli. Se oli myös Etelä-Afrikan virallinen kieli vuoteen 1961 asti. Hollannin puhujia on myös maissa, joihin on muuttanut paljon alankomaalaisia ja flaamilaisia siirtolaisia, kuten Kanadassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa. Virallista koulussa opetettavaa ja viranomaisten käyttämää kieltä kutsutaan nimellä Standaardnederlands tai Algemeen Nederlands.

Hollannin läheisimmät sukukielet ovat Alankomaiden pohjoisessa Friisinmaan provinssissa ja Pohjanmeren Friiseinsaarilla puhuttu friisin kieli, Etelä-Afrikassa puhuttu afrikaans ja Saksan pohjoisosissa puhuttu alasaksin murre (Plattdüütsch).

Murteet

Murteiltaan hollanti jaetaan kolmeen pääryhmään: keskiset pohjois- keskiset etelä- ja pohjoismurteet. Kaksi ensimmäistä sijoittuvat maantieteellisesti siten, että keskisiä pohjoismurteita puhutaan pääsääntöisesti Alankomaissa ja keskeisiä etelämurteita Belgiassa.

Flaami

Belgian pohjoisosassa Flanderissa puhutaan hollannin kielen murretta tai murteita. Kirjakielenä siellä on sama hollannin kieli kuin Alankomaissa. Suomessa on aiemmin kutsuttu Flanderin asukkaiden puhumaa kieltä flaamiksi, mutta Kotimaisten kielten keskuksen nimistöneuvonta suosittelee flaamin kieli -termin jättämistä historiallisiin yhteyksiin. Flaami ei myöskään ole missään virallisena kielenä. Belgian perustuslaki (art. 1–4) käyttää kielestä nimitystä hollanti, mutta sitä puhuvat belgialaiset muodostavat flaamilaisen yhteisön.

Flaami tarkoittaa myös Belgian Flanderin alueen asukasta.

Muut

Alankomaiden koillisosassa on laaja Hollannin alasaksin murrealue, joka käsittää lähes kokonaan Groningenin, Drenthen ja Overijsselin provinssit. Sen eteläpuolella, osin myös Saksan puolella, puhutaan pienellä alueella Zuid-Geldersin murretta. Alankomaiden länsiosassa puhutaan hollannin murretta ja lounaassa lähellä Belgian rajaa zeelandin murretta. Alankomaiden eteläosissa puhutaan kahta murretta, brabantin murretta ja limburgin murretta, joiden alueet jatkuvat Flanderiin asti. Limburgin murretta puhutaan näistä idempänä, Saksan rajan tuntumassa. Flanderin länsiosissa puhutaan länsiflaamia ja itäflaamia. Lisäksi on huomionarvoista, että hollannin murre (Hollands) on eri asia kuin hollannin kieli eikä kieli ole kehittynyt pelkästään murteen pohjalta.

Hollannin alasaksilla ja limburgilla on Alankomaissa alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa määritelty oikeudellinen asema alueellisina kielinä, minkä vuoksi jotkut pitävät niitä murteiden sijaan erillisinä kielinä.

Kielioppi

Hollannin kielioppi on hyvin samanlaista kuin monissa muissakin germaanisissa kielissä. Esimerkiksi substantiivit jaetaan kahteen kieliopilliseen sukuun (yhteinen suku ja neutri).

Kielen perussanajärjestys on SVO eli subjekti–verbi–objekti.

Ääntäminen

Konsonantit

Labiaali Alveolaari Palataali Velaari Glottaali
Nasaali m n ŋ
Klusiili p | b t | d k
Frikatiivi f | v s | z x | ɣ h
Lateraali l
Tremulantti r
Puolivokaali ʋ j

Lähde:

Vokaalit

Etinen Keskinen Takainen
Suppea iː | yː
Lähes suppea ɪ | ʏ
Puolisuppea eː | øː
Keskivokaali ə
Puoliavoin ɛ ɔ
Avoin ɑ

Lähde:

Kirjakieli

    Pääartikkeli: Hollannin kielen aakkoset

Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan hollanniksi vuonna 1525.

Kielinäyte

»Alle mensen worden vrij en gelijk in waardigheid en rechten geboren. Zij zijn begiftigd met verstand en geweten, en behoren zich jegens elkander in een geest van broederschap te gedragen. »

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla)

Virallinen asema maittain

Valtio Väkiluku Puhujien määrä äidinkielenä Äidinkielisten osuus väestöstä Asema
Hollannin Kieli: Alueellinen sijoittuminen, Murteet, Kielioppi  Alankomaat
(hollanti)
17 116 000 15 449 000 90 % de facto & de jure kansallinen kieli
Hollannin Kieli: Alueellinen sijoittuminen, Murteet, Kielioppi  Belgia (hollanti) 11 303 000 6 215 000 55 % de jure kansallinen kieli
Hollannin Kieli: Alueellinen sijoittuminen, Murteet, Kielioppi  Suriname
(hollanti)
540 000 325 000 60 % de jure kansallinen kieli
Yhteensä 82 834 000 29 069 000

Hollanti on myös yksi Euroopan unionin virallisista kielistä.

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Hollannin Kieli: Alueellinen sijoittuminen, Murteet, Kielioppi 
Wiki
Hollanninkielinen Wiki, vapaa tietosanakirja
Hollannin Kieli: Alueellinen sijoittuminen, Murteet, Kielioppi 
Commons
Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hollannin kieli.

 

Tags:

Hollannin Kieli Alueellinen sijoittuminenHollannin Kieli MurteetHollannin Kieli KielioppiHollannin Kieli ÄäntäminenHollannin Kieli KirjakieliHollannin Kieli KielinäyteHollannin Kieli Virallinen asema maittainHollannin Kieli Katso myösHollannin Kieli LähteetHollannin Kieli Aiheesta muuallaHollannin KieliEnglannin kieliFriisin kieliGermaaniset kieletIndoeurooppalaiset kieletKieliLänsigermaaniset kieletPohjoisgermaaniset kieletSaksan kieliSuomen kieli

🔥 Trending searches on Wiki Suomi:

Ismo KokkoSaukkoLuettelo suomalaisten näyttelijöiden äänirooleista R–SUnkariKarri KoiraJääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2024J. V. SnellmanSuomen sotaSuomen 1990-luvun alun lamaSentencedEspoo BluesBarentsinmeriBelgiaMalesiaDyyni (vuoden 2021 elokuva)Mielen teoriaPerttu NäsänenRaippaluodon siltaVenäjäSan Marinon Grand Prix 1994Marinin hallitusNatoIntrovertti ja ekstroverttiIlAnnastiina HintsaVenäjän turvallisuuspalveluRemu AaltonenMarokkoAlkuhärkäKolonialismiPiia-Noora KauppiLapin sotaVeikko TyrväinenKristinuskoAudrey FleurotEnglantiHirviFasaaniVirvontaAmbivalenssiLohjaCarl Gustaf Emil MannerheimAuschwitzMaaLuettelo Suomen jalkapallomaajoukkueen otteluistaPopedaKimi RäikkönenSveitsiOrpon hallitusKroatiaMiekkavalasMotonetSiim LiivikKulkurin tyttöAsbestiJääkiekon maailmanmestaruuskilpailutNokia (yritys)Vuoden 2020 Armenian–Azerbaidžanin sodan aikajanaSuomen sisällissotaLankalauantaiOhmin lakiUzbekistanYhdysvaltain osavaltiotFotosynteesiVille PeltonenKongon demokraattinen tasavaltaHelena PuolakkaCasimir JürgensAnnastiina HeikkiläBensaa suonissaRisto RytiSeksikäs-SuklaaEduskuntavaalit 2023SuomenruotsalaisetEdward SnowdenRebel WilsonSeppo HoviVantaaNetflix🡆 More