Hockey Hall Of Fame: Jääkiekon kunniagalleria ja museo Kanadassa

Myös Stanley Cup -pokaalia ja muita, pienempiä palkintoja (kuten Lady Byng Memorial Trophy ja Maurice 'Rocket' Richard Trophy) säilytetään samassa rakennuksessa.

Pelaaja, tuomari tai seura- tai sarjatoiminnassa mukana oleva toimitsija tai vaikuttaja voi uransa jälkeen päästä Hockey Hall of Famen jäseneksi, jos hän on yltänyt uransa aikana johonkin suureen saavutukseen, ollut merkittävä pelaaja tai on edistänyt jollakin tavalla jääkiekon kehittymistä. Suomalaisista Hockey Hall of Fameen ovat toistaiseksi päässeet Jari Kurri, Teemu Selänne ja Riikka Sallinen.

Kesäkuussa vuonna 2010 yhdysvaltalainen Cammi Granato ja kanadalainen Angela James valittiin ensimmäisinä naisjääkiekkoilijoina mukaan Hockey Hall of Fameen.

Päästäkseen Hockey Hall of Fameen henkilön täytyy saada 18-jäsenisessä valintakomiteassa ainakin 15 jäsenen puolto. Kunakin vuonna korkeintaan neljä pelaajaa, kaksi toimitsijaa ja yksi päätuomari tai linjamies voidaan ottaa Hockey Hall of Fameen. Tullakseen asetetuksi ehdolle kiekkosuuruuden tulee olla päättänyt uransa kiekkotoiminnan parissa ainakin kolme vuotta ennen ehdolle valitsemista. Tämä muihin urheilulajeihin varrattuna lyhyehkö "koetusaika" on saanut osakseen arvostelua, koska esimerkiksi Gordie Howe, Guy Lafleur ja Mario Lemieux ovat jatkaneet peliuraansa sen jälkeen, kun he ovat päässeet Hockey Hall of Fameen.

Erityisen suuri kunnia on tulla valituksi heti uran päätyttyä ilman kolmen vuoden "karenssia". Tällaisen nopean menettelyn kautta Hall of Fameen on otettu seuraavat kymmenen pelaajaa:

•   Dit Clapper
•   Maurice Richard
•   Ted Lindsay
•   Red Kelly
•   Terry Sawchuk
•   Jean Béliveau
•   Gordie Howe
•   Bobby Orr
•   Mario Lemieux
•   Wayne Gretzky

Luokittelu

Hall of Fameen valittavat pelaajat luokitellaan kolmeen eri luokkaan: pelaajiin (engl. Players), rakentajiin (engl. Builders) ja toimitsijoihin (engl. On-ice officials). Pelaajiin kuuluu vuonna 2010 perustettu alaluokka naispelaajille, toimitsijoihin taas pää- ja linjatuomareita. Rakentajat-luokka taas sisältää muun muassa valmentajia, toimitusjohtajia, seuranomistajia ja kommentaattoreita.

Muutamat muutkin kuin Kanadan kansalaiset ovat aikojen saatossa saaneet kunnian tulla valituksi HHOF:ään pelaajana. Kansallisuusrajojen ylityksiä on aikojen saatossa kuitenkin tapahtunut suuntaan jos toiseenkin: esimerkiksi Slovakiassa natsi-Saksan vaikutuspiirissä olleen nukkevaltion aikana syntynyt Stan Mikita muutti lapsena Kanadaan, ja Bryan Trottier ja Tony Esposito ovat edustaneet niin Kanadaa kuin Yhdysvaltojakin. Seuraavat ovat ei-kanadalaisia:

•   Valeri Harlamov
•   Aleksandr Jakušev
•   Daniel Alfredsson
•   Peter Forsberg
•   Nicklas Lidström
•   Börje Salming
•   Mats Sundin
•   Henrik Sedin
•   Daniel Sedin
•   Marián Hossa
•   Teemu Selänne
•   Jari Kurri
•   Riikka Sallinen
•   Dominik Hašek
•   Václav Nedomanský
•   Pavel Bure
•   Sergei Fedorov
•   Vjatšeslav Fetisov
•   Igor Larionov
•   Sergei Makarov
•   Vladislav Tretjak
•   Sergei Zubov
•   Hobey Baker
•   Frank Brimsek
•   Billy Burch
•   Chris Chelios
•   Cammi Granato
•   Frank Goheen
•   Phil Housley
•   Mark Howe
•   Pat LaFontaine
•   Rod Langway
•   Brian Leetch
•   Joe Mullen
•   Mike Modano
•   Angela Ruggiero

Kiekkoilun Hall of Famen kanadalaispainotteisuus on saanut kritiikkiä, ja esimerkiksi Neuvostoliiton jääkiekkoilijoista vain viisi on päässyt sen jäseniksi. Useissa maissa on perustettu kansallisia kunniagallerioita ansioituneita pelaajia tai toimitsijoita varten. Suomessa tällaisen "kiekkoilun aatelin" muodostavat Suomen Jääkiekkoleijona -arvonimen saaneet henkilöt. Myös Kansainvälisellä jääkiekkoliitolla on oma kunniagalleriansa IIHF Hall of Fame.

• Luettelo Hockey Hall of Famen jäsenistä
• Luettelo Hockey Hall of Famen jäsenistä aikajärjestyksessä
• IIHF Hall of Fame
• Neuvostoliiton ja Venäjän jääkiekkoilun kunniagalleria