Fabergén Pääsiäismunat: Koristeellisia arvoesineitä

Niistä 50 oli "keisarillisia munia", eli ne toimitettiin Venäjän keisariperheelle. Fabergén liike valmisti myös suuren määrän vaatimattomampia pääsiäismunia eri materiaaleista esimerkiksi kaulakoruiksi.

Munista viisikymmentä toimitettiin Venäjän keisariperheelle, jossa niiden antaminen lahjaksi Maria Fjodorovnalle ja Aleksandra Fjodorovnalle muodostui perinteeksi. Perinteen aloitti Venäjän keisari Aleksanteri III ja sitä jatkoi hänen poikansa Nikolai II. Keisariperheelle tehtiin myös kaksi muuta pääsiäismunaa, mutta näitä ei ehditty toimittaa perille ennen helmikuun vallankumouksen alkua.

Fabergen 52 (keisarillisesta) pääsiäismunasta 27 oli suomalaisten mestarien tekemiä, kaksi ensimmäistä Erik August Kollinin. Munista kaksi suunnitteli suomalaistaustainen Alma Pihl. Vuonna 1913 hän suunnitteli leskikeisarinna Maria Fjodorovnalle Talvimunan.

Seitsemän Fabergén pääsiäismunista toimitettiin venäläiselle Kelchin kaivosmiljonääriperheelle ja kymmenen muille tilaajille kuten pankkiirisuku Rotschildeille, öljypohatta Emanuel Nobelille ja Jusupovin ruhtinasperheelle.

Alma Pihlin alun perin leskikeisarinna Maria Fjodorovnalle suunnittelema, tuhansilla timanteilla koristeltu Talvimuna kuuluu nykyään Qatarin emiraatin kokoelmiin, minne se ostettiin kymmenen miljoonan dollarin summalla. Keisari Nikolai II:n puolisolle Aleksandra Fjodorovnalle varta vasten tilattu Mosaiikkimuna eli Ristipisto (1914) on nykyään Englannin kuninkaan Charles III:n kokoelmissa.

Seitsemän keisarillista pääsiäismunaa on sittemmin kadonnut. Jäljelle jääneet munat ovat erittäin arvokkaita ja niistä maksetaan huutokaupoissa miljoonia euroja. Venäläinen miljardööri Viktor Vekselberg omistaa nykyään suurimman yksittäisen Svjaz vremjon -säätiölle kuuluvan kokoelman yhdeksän munaa (aiempi Forbesin kokoelma), ja Kremlin asehuoneen museolla on kymmenen munaa. Englannin kuningatar Elisabet II omistaa kolme munaa: Niittykukat 1901, Rakkauden temppeli 1910 ja Ristipisto 1914.

Seitsemän Maria Fjodorovnalle lahjoitetuista keisarillista pääsiäismunista on nykyään kadoksissa: Kana korissa 1886, Kerubi vaunuineen 1888, Aleksanteri III:n muotokuva 1896, Liila 1897, 'Empire Nephrite' 1902, Tanskan kuningasparin hopeahääpäivä -muna 1903 ja Aleksanteri III:n muistoksi 1909 tehty muna.

Pietarilaiseen Šuvalovin palatsiin on perustettu museo Carl Fabergén pääsiäismunille, joka avautui yleisölle maaliskuussa 2014. Museon kokoelmissa on yhteensä 4 000 esinettä Venäjän viimeisen keisariperheen ajalta. Esineet ovat muun muassa savukerasioita, maalauksia ja ikoneja. Museon taustalla on venäläinen Viktor Vekselbergin säätiö.

 

Valtaosa Fabergén mestareista oli suomalaisia. Tämä koski myös kaikkein kuuluisimpia mestareita ja keisarillisten pääsiäismunien tekijöitä. Lokakuun 1917 vallankumouksen jälkeen moni heistä pakeni Suomeen jatkamaan kultasepän työtä, myös Ulla Tillander-Godenhielmin isä (Oy Tillander Ab). Karl Fabergé pakeni Sveitsiin.

Esimerkiksi Mosaiikkimunan ja 9,6 miljoonalla eurolla vuonna 2002 myydyn, noin kolmellatuhannella timantilla koristellun Talvimunan sekä tuhansia muita koruja suunnitteli Alma Pihl, ja Talvimuna valmistettiin Albert Holmströmin työpajassa, Aleksanterin palatsin muna Henrik Wigströmin työpajassa, "Kolmas keisarillinen pääsiäismuna" August Holmströmin työhuoneella, suomalaisia kaikki.

• Tillander-Godenhielm, Ulla: Fabergé ja hänen suomalaiset mestarinsa. Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-4262-9.
• Tillander-Godenhielm, Ulla: Fabergén suomalaiset mestarit. Helsinki: Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-5878-1.

• Fabergén pääsiäismunat (Arkistoitu – Internet Archive) Kultasepänalan oppilaiden ylläpitämässä Kultasepänalan wikissä.

 

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fabergén pääsiäismunat.