Carlos Sainz: Espanjalainen ralliautoilija

12. huhtikuuta 1962 Madrid) on espanjalainen rallikuljettaja ja kaksinkertainen maailmanmestari. WRC-uran jälkeen Sainz on kilpaillut aavikkoralleissa ja voittanut Dakar-rallin vuosina 2010, 2018 2020 ja 2024.

Carlos Sainz
Carlos Sainz ennen vuoden 2009 Dakar-rallia.
Henkilötiedot
Syntynyt	12. huhtikuuta 1962 (ikä 62) Madrid
Kansalaisuus	Espanja
WRC-ura
Aktiivivuodet	1987–2005
Kartanlukija(t)	Luis Moya Marc Marti
Entiset tallit	Toyota, Lancia, Subaru Ford, Citroën
Kilpailuja	196
Maailmanmestaruuksia	2 (1990), (1992)
Voittoja	26
Palkintosijoja	97
Erikoiskoevoittoja	756
MM-pisteitä	1242
Ensimmäinen kilpailu	Portugalin ralli 1987
Ensimmäinen voitto	Akropolis-ralli 1990
Viimeinen voitto	Argentiinan ralli 2004
Viimeinen kilpailu	Akropolis-ralli 2005
Aiheesta muualla
www.carlos-sainz.com
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Urheilu-uransa Sainz aloitti alun perin squashissa, jossa hän voitti Espanjan mestaruuden 16-vuotiaana. Yliopistossa lakia lukenut Sainz siirtyi moottoriurheilun pariin ja kilpaili rata-autoilla kunnes vaihtoi edullisemman ralliautoilun pariin. Hän säväytti ralliväkeä B-ryhmän Renault'lla Etelä-Euroopan ralleissa. Ensimmäisen MM-rallinsa hän ajoi kaksivetoisella Ford Sierralla vuonna 1987 Portugalissa. Hän voitti uransa ensimmäisen MM-rallin ensimmäisen erikoiskokeen, mutta kisa päättyi myöhemmin keskeytykseen. Sainz ajoi muutamia MM-ralleja Ford Sierralla myös vuosina 1988 ja 1989, joista jälkimmäisenä toteutui hänen siirtymisensä ammattilaiseksi.

Kausi 1989

Kaudella 1989 Sainz liittyi Toyotan tehdastalliin Toyota Team Europeen. Tuolloin oli tavallista, että talleilla oli spesialisteja eri alustoille, mutta Sainz tähdensi Ove Anderssonille haluavansa voittaa kaikkialla. Sainz ei kiertänyt täyttä sarjaa, ainoastaan seitsemän kisaa. Sainz ajoi kolmanneksi Jyväskylän Suurajoissa ja Sanremon rallissa. RAC-rallissa hän oli lähellä voittoa mutta sijoittui teknisten ongelmien vuoksi toiseksi Pentti Airikkalan jälkeen. Muut kisat päättyivät keskeytyksiin.

Maailmanmestaruus vuonna 1990

Kaudella 1990 Sainz ajoi ensimmäisen kerran täyden MM-sarjan. Hän voitti neljä MM-osakilpailua ja maailmanmestaruuden. Hän saavutti ensimmäisen osakilpailuvoittonsa Akropolis-rallissa ja voitti Jyväskylän Suurajot ensimmäisenä ei-suomalaisena tai -ruotsalaisena kuljettajana. Voitto Uuden-Seelannin rallissa ja toinen sija Australian rallissa toivat Sainzille myös Aasian-Tyynenmeren rallimestaruuden. Hän voitti MM-kauden päättäneen RAC-rallin varmistettuaan maailmanmestaruuden jo aiemmin.

Taistelu Juha Kankkusen kanssa 1991

Vuonna 1991 Sainz kävi tiukan taistelun mestaruudesta Lancialla ajanutta Juha Kankkusta vastaan. Sainz otti kauden aikana viisi voittoa, jotka tulivat Monte Carlosta, Portugalista, Korsikalta, Uudesta-Seelannista ja Argentiinasta. Hän keskeytti Australian rallin hurjaan ulosajoon. Sainz selvisi ulosajosta vammoitta, mutta voitolla Kankkunen nousi MM-sarjan pisteissä Sainzin kannoille. Sanremon rallissa Sainz ajoi jälleen ulos ja sijoittui kuudenneksi. Katalonian rallissa hän keskeytti. Kauden päättäneessä RAC-rallissa Sainz sijoittui kolmanneksi, ja niin Kankkunen voitti mestaruuden seitsemän pisteen erolla hopealle sijoittuneeseen Sainziin.

Toinen maailmanmestaruus 1992

Kaudelle 1992 Toyota toi uuden version Celicasta ja Sainz pääsi voittovauhtiin Safari-rallissa. Autoa kehitettiin läpi vuoden ja paikoin vaikutti, että MM-kärki oli karkaamassa Sainzilta. Kauden aikana eniten voittoja ajoi Lancian Didier Auriol (kuusi Sainzin neljää vastaan) mutta Sainz keräsi pisteitä tasaisesti ja voitti Uuden-Seelannin rallin sekä kauden kaksi viimeistä osakilpailua Kataloniassa ja Englannissa. Sainz voitti mestaruuden kymmenen pisteen erolla Kankkuseen ja 24 pisteen erolla Aurioliin.

Sainzin ja Toyotan yhteistyö loppui, kun Toyota vaihtoi sponsorikseen Castrol-öljy-yhtiön. Sainz pysyi lojaalina sponsorilleen, espanjalaiselle öljy-yhtölle Repsolille, ja vaihtoi tallia kauden 1992 jälkeen.

Kausi 1993 Lancialla

Kaudella 1993 Sainz ajoi Lancialla mutta ei saavuttanut yhtään voittoa. Lancia oli jo vanhentunut auto ja Sainz ajoi yksityistallissa Repsolin tukemana. Parhaan suorituksensa Sainz teki rankassa Akropolis-rallissa ajaen toiseksi. Myös Sanremon rallissa Sainz ajoi toiseksi mutta hylättiin vääränlaisen bensiinin takia.

Kaudet 1994-1995 Subarulla

Kaksi seuraavaa vuotta Sainz ajoi Subarulla ottaen MM-hopeaa molemmilla kerroilla. Voitot Sainz ajoi Akropoliksessa (1994), Monte Carlossa (1995), Portugalissa (1995) ja Kataloniassa (1995). Kauden 1994 ajan Sainz taisteli tiukasti Didier Auriolin kanssa mestaruudesta mutta jäi hopealle keskeytettyään kauden viimeisenä ajetun RAC-rallin ulosajoon.

Kauden 1995 aikana alussa Sainz voitti Monte Carlon ja Portugalin, mutta keskeytti Ruotsin rallin. Korsikalla Sainz ajoi neljänneksi. Hän joutui jättämään Uuden-Seelannin rallin väliin loukattuaan olkapäänsä kaaduttuaan maastopyörällä. Australiassa Sainz keskeytti moottorin jäähdytyksen petettyä. Kataloniassa Sainz voitti tallimääräyksen avulla. Kauden päättävässä kisassa RAC-rallissa Sainz jäi toiseksi Colin McRaen voittaessa ja näin skotti vei mestaruuden ennen Sainzia.

Kaudet 1996-1997 Fordilla

 

Kaudet 1996–1997 Sainz ajoi Fordilla. Kaudella 1996 Sainz taisteli mestaruudesta Tommi Mäkisen ja Colin McRaen kanssa. Kausi alkoi hyvin kun Sainz sijoittui kauden avanneessa Ruotsin rallissa toiseksi. Safarissa Sainz keskeytti tekniseen vikaan, mutta voitti Indonesian rallin. Argentiinassa Sainz ajoi toiseksi, mutta Jyväskylän Suurajot päättyivät keskeytykseen vaihdelaatikon hajottua. Australiassa Sainz oli kolmas, mutta Mäkinen varmisti voitollaan mestaruuden jo kauden tässä vaiheessa. Sanremon rallissa Sainz oli toinen, mutta keskeytti viimeisenä kisana ajetun Katalonian rallin. McRaen voitettua sekä Sanremon että Katalonian kilpailut, vei McRae MM-hopeaa.

 

Kaudella 1997 mestaruudesta taistelivat jälleen Mäkinen, McRae ja Sainz. Kahden ensimmäisen kisan jälkeen Sainz johti MM-sarjaa, ajettuaan kakkoseksi sekä Monte Carlossa, että Ruotsissa. Sitä seurasi keskeytysputki Safarissa (pyörän ripustuksen hajottua) ja Portugalissa (vaihdelaatikko hajosi). Kataloniassa Sainz jäi pisteittä teknisten ongelmien takia, mutta sijoittui toiseksi Korsikalla. Tekniset ongelmat jatkuivat Argentiinassa ja Sainz keskeytti kolmannelta tilalta. Akropolis-rallissa Sainz otti kauden ensimmäisen voittonsa, Juha Kankkusen avustamana. Kankkunen oli palkattu Fordille kesken kauden auttamaan Sainzia mestaruuteen ja johdossa ajanut Kankkunen hidasti viimeisenä päivänä päästen Sainzin voittoon. Seuraavana ajetussa Uuden-Seelannin rallissa Sainz putosi voittotaistelusta törmättyään tiellä olleeseen lampaaseen, mutta ajoi silti toiseksi. Neste Rallissa Sainz keskeytti viimeisenä päivänä teknisiin ongelmiin taistelutaan sitä ennen voitosta Mäkisen ja Kankkusen kanssa. Sanremossa Sainz oli neljäs ja keskeytti Australian rallin johtopaikalta menettäen näin mestaruusmahdollisuutensa. Kauden päättäneessä Walesin MM-rallissa Sainz ajoi kolmanneksi.

Kauden 1997 päätteeksi Sainz voitti kuuluisan Mestareiden kisan.

Kaudet 1998-1999 Toyotalla

Fordilta Sainz palasi Toyotalle, joka oli esitellyt uuden ralliautonsa Toyota Corolla WRC:n edellisvuotena. Tallikaverina ajoi toinen vanha mestari Didier Auriol. Sainz oli lähellä uransa kolmatta maailmanmestaruutta vuonna 1998. Voitot Sainz otti Monte Carlossa ja Uudessa Seelannissa ja ajoi lukuisia kertoja kolmen parhaan joukkoon. Mestaruus ratkesi viimeisessä kisassa Walesissa Mäkisen ja Sainzin välillä. Mäkisen keskeytettyä ensimmäisenä päivänä Sainzille riitti neljäs tila mestaruuteen. Sainz ajoi varmasti neljän joukossa koko rallin ja näytti, että Sainz oli matkalla mestaruuteen. Sainz kuitenkin keskeytti uskomattomasti vain muutama sata metriä ennen viimeisen erikoiskokeen maalia neljänneltä sijalta. Näin Tommi Mäkinen vei mestaruuden kahden pisteen erolla Sainzin jäädessä hopealle.

Sainz jatkoi Toyotalla vielä seuraavan kauden. Kaudella 1999 Sainz ei onnistunut voittamaan yhtään kisaan lukuisista palkintokorokepaikoista huolimatta. Corolla WRC alkoi jäädä kehitystyössä jälkeen ja Auriolkin ajoi vain yhden voiton. Siitä huolimatta Toyota voitti vuonna 1999 merkkimestaruuden kuljettajien tasaisten suoritusten ansiosta. Sainz varmisti merkkimestaruuden Australian rallissa ajaen toiseksi, taisteltuaan voitosta Richard Burnsin kanssa. Kaudeksi 2000 Sainz joutui etsimään uutta tallia, sillä Toyota päätti keskittyä Formula 1-projektiin ja lopetti tehdastallin toiminnan rallin puolella.

Kaudet 2000-2002 Fordilla

Kausiksi 2000–2002 Sainz siirtyi Fordille autonaan Ford Focus WRC. Tallikavereina ajoivat Colin McRae (2000–2002), Petter Solberg (2000), Francois Delecour (2001) ja Markko Märtin ja François Duval (2002).

Kaudella 2000 Sainz taisteli maailmanmestaruudesta Marcus Grönholmin, Richard Burnsin ja Colin McRaen kanssa. Tilanne kiristyi myös kauden aikana tallin sisällä kun Ford jäädytti kaksoisjohdossa olleiden kuskiensa järjestyksen Akropolis-rallissa ja Sainzin oli laskettava tallikaveri McRae voittoon. Tasainen pisteiden kerääminen ja voitto Kyproksen MM-rallissa pitivät Sainzin MM-taistelussa mukana toiseksi viimeiseen kisaan, Australian ralliin asti. Siellä Sainz hylättiin tämän pysähdyttyä taktikoimaan parempaa lähtöpaikkaa kielletylle alueelle alle 100 metrin päähän erikoiskokeen maalista rallin ensimmäisenä päivänä. Kauden päättäneessä kisassa Walesissa Sainz ajoi neljänneksi ja varmisti MM-pronssia.

Kaudella 2001 Sainz taisteli jälleen mestaruudesta viimeiseen kisaan asti. Voittoja Sainz ei ottanut, mutta tasainen pisteiden kerääminen piti hänet taistossa mukana. Akropolis rallissa ja Safari rallissa Fordin moottori petti ja mahdollinen voitto ja pistee valuivat sivu suun. Viimeisessä kisassa Sainz törmäsi toisena ajopäivänä sumussa ja sateessa yleisöön. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta Sainz vetäytyi kisasta ja sijoittui MM-sarjassa lopulta kuudenneksi.

Kauden 2002 mestaruuden vei selvästi Marcus Grönholm. Sainz ja muut jäivät käytännössä taistelemaan muista sijoista. Sainz ajoi tasaisesti pisteille, mutta Ford Focus ei ollut enää Peugeot 206 WRC:n veroinen. Sainz otti voiton Argentiinan rallissa kun Grönholm ja Richard Burns hylättiin. Kauden aikana kävi selväksi, että Ford karsii budjettiaan ja tähtikuljettajat Sainz ja McRae saivat etsiä seuraavaksi kaudeksi uuden työnantajan. Sainz ajoi näin kauden loppukisoissa MM-hopean lisäksi myös työpaikastaan seuraavalle kaudelle. Australian rallin neljäs sija ja Walsin rallin kolmas sija varmistivat MM-pronssia, mutta uutta työpaikkaa ei vielä löytynyt. Muutamaa viikkoa ennen kauden 2003 alkua uutisoitiin Sainzin siirrosta Citroënin talliin McRaen ja Loebin seuraksi. Kartanlukijaksi vaihtui Marc Martí ja Sainzin pitkäaikainen kartanlukija Luis Moya siirtyi Subarun neuvonantajaksi.

Kaudet 2003-2005 Citroënilla

 

Vuonna 2003 Sainz ajoi siis Citroenin tallissa uuden kartanlukijansa Marc Martín kanssa. Pari toi tallille Xsara WRC:n ensimmäisen sorarallin voiton Turkissa, joka oli kauden kolmas kilpailu. Sainz taisteli koko kauden mestaruudesta nuorten nousevien tähtien Sebastien Loebin, Petter Solbergin ja kokeneen Richard Burnsin kanssa. Sainz ajoi tasaisesti palkintosijoille ja pisteille läpi kauden. Viimeisessä kisassa Walesin rallissa kaikilla neljällä oli mahdollisuus mestaruuteen. Sainz keskeytti ajettuaan ulos ensimmäisen päivän toisella ek:lla. Keskittymistä oli häirinnyt ennen ensimmäistä ek:ta tuleen syttynyt in-car-kamera. Sainz joutui tyytymään näin MM-pronssiin.

Kaudella 2004 Sainz oli MM-sarjan neljäs ja voitti uransa 26. rallin Argentiinassa kauden puolivälissä. Sainz ajoi kaudella seitsemän kertaa kolmen parhaan joukkoon, mutta tämä ei kuitenkaan riittänyt vaan tallikaveri Sebastien Loeb voitti uransa ensimmäisen mestaruuden melko ylivoimaisesti myös muihin kuljettajiin verrattuna. Ennen toiseksi viimeistä kisaa, Katalonian rallia, Sainz ilmoitti lopettavansa uransa MM-tasolla. Syyksi Sainz kertoi 16 kilpailua sisältäneen kalenterin, jota piti liian raskaana. Sainz halusi omistaa aikaa perheelleen.

Sainzin uran viimeiseksi kilpailuksi aiottu Australian ralli jäi häneltä ajamatta. Sainz ajoi ulos kisan ennakkotutustumisessa ja niskakipujen tutkimuksissa löytyi vaurioitunut välilevy. Lääkärit varoittivat häntä riskeistä ja hän päätti jättää kisan väliin.

Sainz palasi MM-rallipoluille kesällä 2005. Hän ajoi Citroënin liikojen ulosajojen takia hyllyttämän François Duvalin tilalla Turkin ja Kreikan MM-ralleissa. Citroën tarjosi Sainzille koko loppukauden kattavaa sopimusta, mutta Sainz ei ollut halukas ajamaan kaikkia loppukauden kisoja. Alun perin Sainzin piti ajaa vain Turkissa, mutta suostui tuuraamaan Duvalia vielä Akropoliksessa. Sainz ajoi Turkissa neljänneksi ja uransa päätöskisassa Akropolis-rallissa kolmanneksi Loebin ja Toni Gardemeisterin jälkeen. Ennen Kreikan MM-rallia Sainz ilmoitti tehneensä sopimuksen Volkswagenin kanssa aavikkorallien ajamisesta ja spekulaatiot Sainzin tulevaisuudesta voitiin lopettaa.

Rallin MM-sarjassa Sainz ajoi 18 kautta ja voitti kaksi maailmanmestaruutta Toyotalla sekä 26 MM-rallia. Viimeisen voittonsa Sainz otti kauden 2004 Argentiinan MM-rallissa ajaessaan Citroën Xsara WRC -autolla. Sainzin kartanlukijana hänen menestysvuosinaan toimi Luis Moya, jota on sanottu maailman nopeimmaksi puhujaksi. Vuodesta 2003 lähtien Sainzin vierellä istui Marc Martí.

Pitkän ja menestyksekkään uran jälkeen Carlos Sainzia voi sanoa rallilegendaksi ja hän on saanut kotimaassaan lempinimiksi muun muassa "El Matador" ja "Rey Carlos" ("Härkätaistelija" ja "kuningas Carlos").

 

Sainz siirtyi vuoden 2005 puolivälissä aavikkoralleihin Volkswagenin tehdastiimiin ja ajoi Portugalissa pidetyssä kisassa kaksi pohja-aikaa kolmesta, mutta tekniset viat pudottivat hänet kolmanneksi.

Vuonna 2006 Sainz osallistui Volkswagenin autolla legendaariseen Dakar-ralliin. Sainz johti alkumatkasta, mutta putosi kiveen törmäämisen ja tekniikkamurheiden jälkeen sijalle 11. Vuonna 2007 Sainz voitti aavikkorallisarja voittamalla yhden kisan ja ajamalla kakkoseksi kahdessa muussa kisassa.

Vuonna 2007 Sainz johti jälleen Dakar-rallia, mutta sähkövika rallin puolivälissä pudotti Sainzin pois voittotaistelusta. Sainz oli lopulta yhdeksäs, vaikka voittikin lukuisia etappeja rallissa.

Vuonna 2008 Dakar-rallia ei ajettu turvallisuussyistä, vaan kisan korvasi Central Europe Rally, jonka Sainz voitti Volkswagenin tiimin kanssa.

Dakar-rallissa 2009 ajettiin Argentiinassa ja Chilessä turvallisuussyistä. Sainz johti kisaa kisan lähestyessä loppuaan, mutta keskeytti johtopaikalta ajettuaan n. 4 metriä syvään rotkoon. Kartanlukija loukkasi kätensä ja jatkaminen oli mahdotonta. Syyskuussa Sainz ajoi Silk Way -maratonrallin voittoon Volkswagenilla.

Vuonna 2010 Volkswagenilla jatkanut Sainz nousi Dakar-rallin kärkeen kisan edetessä ja voitti kilpailun lopulta 2 minuutin ja 12 sekunnin erolla tallikaveriinsa Nasser Al-Attiyahiin.

Vuonna 2011 Sainz sijoittui Dakarissa kolmanneksi.

Samana vuonna Volkswagen ilmoitti siirtyvänsä rallin MM-sarjaan. Sainzin ilmoitettiin jatkavan tallissa neuvonantajana ja osallistuvan myös auton testaamiseen. Sainz sai kunnian ajaa Volkswagen Polo R WRC:n ensimmäiset kilometrit marraskuussa 2011, kun talli aloitti testiohjelmansa.

Vuoden 2013 Dakar-ralliin Sainz osallistui Qatarin valtion ja Red Bullin sponsoroimalla buggylla. Hän voitti kaksi ensimmäistä etappia mutta törmäsi myöhemmin ongelmiin ja joutui keskeyttämään lopulta moottoririkkoon kuudennella osuudella.

Vuonna 2024 Sainz voitti Dakar-rallin neljännen kerran. Aiemmin hän voitti kilpailun Volkswagenilla vuonna 2010, Peugeotilla vuonna 2018 ja Minillä vuonna 2020. Vuonna 2024 hän voitti kilpailun Audilla 61-vuotiaana samalla parantaen ennätystä vanhimpana voittajana. Edeltävän vuoden kilpailussa hän sai useita selkärangan murtumia.

• kaksi maailmanmestaruutta
• neljä MM-hopeaa
• viisi MM-pronssia
• 196 MM-rallia
• 151 maaliin tuloa
• 34 keskeytystä mekaaniseen vikaan
• 11 keskeytystä ajovirheen seurauksena
• 26 voittoa
• 36 kakkostilaa (ennätys)
• 35 kolmostilaa (ennätys)
• 1242 MM-pistettä
• 756 voitettua erikoiskoetta

• 1989 Toyotalla osan kaudesta (Toyota Celica)
• 1990 Maailmanmestari (Toyota Celica)
• 1991 Toinen MM-sarjassa (Toyota Celica)
• 1992 Maailmanmestari (Toyota Celica GT-Four RC)
• 1993 Seitsemäs MM-sarjassa (Yksityistallin Lancia Delta Integrale)
• 1994 Toinen MM-sarjassa (Subaru Impreza 555)
• 1995 Toinen MM-sarjassa (Subaru Impreza 555)
• 1996 Kolmas MM-sarjassa (Ford Escort RS Cosworth)
• 1997 Kolmas MM-sarjassa (Ford Escort WRC)
• 1998 Toinen MM-sarjassa (Toyota Corolla WRC)
• 1999 Viides MM-sarjassa (Toyota Corolla WRC)
• 2000 Kolmas MM-sarjassa (Ford Focus WRC)
• 2001 Kuudes MM-sarjassa (Ford Focus WRC01)
• 2002 Kolmas MM-sarjassa (Ford Focus WRC02)
• 2003 Kolmas MM-sarjassa (Citroën Xsara WRC)
• 2004 Neljäs MM-sarjassa (Citroen Xsara WRC)
• 2005 Kaksi kisaa MM-sarjassa (Citroen Xsara WRC) / Kisa Portugalin aavikkorallissa (Volkswagen RT05)
• 2006 Volkswagenin tallissa Dakar-rallissa ja muissa aavikkoralleissa (Volkswagen Race Touareg 2)
• 2007 Volkswagenilla Dakar-rallissa, FIAn maastorallien maailmancupin voitto 2007 (1 voitto, Rally Transibérian, 2. sija Marokon rallissa ja UAE Desert Challenge rallissa) (Volkswagen Race Touareg 2)
• 2008 Voitto Central Europe Rallyssa Volkswagenin tehdastiimissä. Sainz osallistui myös rata-autoilun kestävyyskisaan Volkswagenin tiimissä Nürburgringillä. Autona oli Volkswagen Scirocco GT24.
• 2009 Keskeytys Dakar-rallin johtopaikalta. Myös vuonna 2009 Sainz osallistui rata-autoilun kestävyyskisaan Volkswagenin tiimissä Scirocco GT24:llä. Sainz ajoi syyskuussa Silk Way -rallin voittoon.
• 2010 Dakar-rallin voitto Volkswagenin tiimissä. Silk Way -railin voitto.
• 2011 kolmas Dakar-rallissa.

Rallin MM-sarjan tulokset

Dakar-rallin tulokset

Vuosi	Luokka	Ajoneuvo	Sijoitus	Erikoiskoevoittoja
2006	Auto	Volkswagen	11.	4
2007			9.	5
2008 (CE)			1.	5
2009			DNF	6
2010			1.	2
2011			3.	7
2012	ei osallistunut
2013	Auto	Demon Jefferies	DNF	1
2014		SMG	DNF	2
2015		Peugeot	DNF	0
2016			DNF	2
2017			DNF	0
2018			1.	2
2019		Mini	13.	1
2020			1.	4
2021			3.	3
2022		Audi	12.	2
2023			DNF	1
2024			1.	0

Sainz on ollut naimisissa Reyes Vázquez de Castron kanssa vuodesta 1992 ja heillä on kolme lasta. Myös Carlos Sainzin poika Carlos Sainz Jr. on tunnettu autourheilija, joka kilpailee Formula 1 -luokassa.

Sainz on innokas jalkapalloharrastaja ja hänen suosikkijoukkueensa on Real Madrid. Sainz on itse pelannut Realin veteraanimiehistössä ja lisäksi hänellä kerrotaan olevan läheisiä yhteyksiä seuraan. Kausilla 2002–2004 Sainzilla oli Realin logo kypärässään ja vuonna 2006 hän oli ehdolla seuran presidentiksi.

Sainz on myös Espanjan kuninkaan ystävä ja pelasi aikanaan 15-vuotiaana squashia kuninkaan kanssa. Kuningas on myös innostunut moottoriurheilusta ja on joskus soittanut Sainzille voittoon päättyneen kisan jälkeen.

Vuonna 2004 Sainz osallistui monien muiden kuuluisuuksien kanssa hyväntekeväisyystarkoituksessa järjestettyyn jalkapallo-otteluun Match against Poverty.

Sainzilla on oma karting-keskus Madridissa.

 

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Carlos Sainz.

• Carlos Sainzin kotisivut
• Tietoa Sainzista (Arkistoitu – Internet Archive)
• Carlos Sainzin tulokset MM-ralleissa (Arkistoitu – Internet Archive)
• "Imáges de Carlos Sainz" kirja (2005)
• Kuvia Sainzin uran varrelta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Sainzin ura tilastoina
• Tietoa Sainzin urasta ja kuvia (Arkistoitu – Internet Archive)

Rallin maailmanmestarit

1970-luku: 1977:   S. Munari 1978:   M. Alén 1979:   B. Waldegård

1980-luku: 1980:   W. Röhrl 1981:   A. Vatanen 1982:   W. Röhrl 1983:   H. Mikkola 1984:   S. Blomqvist 1985:   T. Salonen 1986:   J. Kankkunen 1987:   J. Kankkunen 1988:   M. Biasion 1989:   M. Biasion

1990-luku: 1990:   C. Sainz 1991:   J. Kankkunen 1992:   C. Sainz 1993:   J. Kankkunen 1994:   D. Auriol 1995:   C. McRae 1996:   T. Mäkinen 1997:   T. Mäkinen 1998:   T. Mäkinen 1999:   T. Mäkinen

2000-luku: 2000:   M. Grönholm 2001:   R. Burns 2002:   M. Grönholm 2003:   P. Solberg 2004:   S. Loeb 2005:   S. Loeb 2006:   S. Loeb 2007:   S. Loeb 2008:   S. Loeb 2009:   S. Loeb

2010-luku: 2010:   S. Loeb 2011:   S. Loeb 2012:   S. Loeb 2013:   S. Ogier 2014:   S. Ogier 2015:   S. Ogier 2016:   S. Ogier 2017:   S. Ogier 2018:   S. Ogier 2019:   O. Tänak

2020-luku: 2020:   S. Ogier 2021:   S. Ogier 2022:   K. Rovanperä 2023:   K. Rovanperä