Augustín Malár: Tšekkoslovakialainen kenraali

heinäkuuta">18. heinäkuuta 1894 Reitern, Itävalta-Unkari – 1945 Sachsenhausen, Saksa) oli slovakialainen kenraali.

Ensimmäisen Tšekkoslovakian aikana 1918–1938 Malár oli ollut maan harvoja korkea-arvoisia slovakkitaustaisia upseereita. Kun saksalaiset muodostivat Böömin-Määrin protektoraatin ja Slovakia itsenäistyi maaliskuussa, 1939 Malár oli uuden valtion armeijan korkea-arvoisin ja kokenein upseeri.

Kun Slovakia julisti vuonna 1941 sodan Neuvostoliitolle, Slovakian motorisoitu divisioona siirtyi itärintarintamalle. Malár nimitettiin divisioonan komentajaksi. Hän sai saksalaisilta rautaristin ritarin arvon, hänet ylennettiin kenraaliksi ja hän palveli rintamalla vuoden 1942 alkuun saakka.

Rintamakomennuksensa jälkeen Malár oli Slovakian hallituksen sotilasasiamiehenä Italiassa ja Saksassa. Vuonna 1944 hän astui jälleen palvelukseen Slovakian eliittijoukkojen Itä-Slovakian armeijan komentajana. Joukkojen oli tarkoitus taistella eteneviä neuvostojoukkoja vastaan. Samaan aikaan Slovakian kansalliskomitea suunnitteli kansannousua Saksaa vastaan. Oletettiin, että slavofiilina tunnettu Malár antaisi neuvostojoukkojen tulla maahan ilman taistelua.^lähde?

Kun huonosti ajoitettu kansannousu alkoi 29. elokuuta 1944, Malár ei siirtynyt odotetusti kansannousun puolelle. Hän piti radiopuheen, jossa totesi, että sotilaiden on mentävä takaisin kasarmeihinsa. Malárin mukaan "meidän aikamme ei ole vielä". Strategina Malár olisi halunnut toimia suunnitelmallisesti eikä hätiköiden.

Malár oli puhunut julkisesti tulevasta taistelusta saksalaisia vastaan. Saksassa hänet nähtiin nyt vihollisena. Saksan viranomaiset vangitsivat Malárin ja siirsivät hänet Saksaan. Malár kuoli Sachsenhausenin keskitysleirissä oletettavasti kesken kuulustelun.