Al-Alaq

العلق‎, suom. Alkion suura) on Koraanin 96. suura. Se sisältää 19 jaetta. Islamilaisen käsityksen mukaan suura 96 oli ensimmäinen, joka Muhammedille ilmoitettiin.

Suuran ensimmäiset viisi jaetta kuuluvat Hämeen-Anttilan käännöksessä seuraavasti:

1. Lue, kautta Herrasi, joka on luonut,
2. luonut ihmisen alkiosta.
3. Lue; onhan Herrasi jalomielinen,
4. Herrasi, joka opetti kynällä,
5. opetti ihmiselle sen, mitä tämä ei tiennyt.

Tarina ilmestysten alkamisesta

Ibn Hisham ja Ibn Ishaq kertovat, että Muhammed sai ensimmäisen ilmestyksensä Hira-vuorella, missä Muhammed oleskeli perheineen joka vuosi kuukauden rukoillen sekä ruokkien luokseen tulleita pakanoita. Ibn Hisham kertoo tarinan, jonka Muhammed esittää minä-muodossa. Muhammed kertoo, että "Gabriel tuli luokseni nukkuessani." . Tämä vaati Muhammedia lukemaan hänelle antamansa tekstin, joka oli kirjoitettu silkkikankaalle. Kyseessä olivat suuran 96 ensimmäiset jakeet. Hishamin kertomuksessa Muhammed pienen painostuksen jälkeen lukee Koraanin ensimmäiset hänelle ilmoitetut säkeet, vaikka ensin yrittää väistää kysymällä: ”Mitä minun pitää lukea? Alkuperäinen tarina on myöhemmin muuttunut niin, että ilmestyksen ei aina katsota tapahtuneen Hira-vuorella, vaan Hira -nimisessä luolassa.

Ensimmäisen sanan tulkintaa

Suuran ensimmäinen sana اقْرَأْ (arab. iqra tai iqrā) on tuottanut Koraanin tutkijoille ongelmia. Tavanomaisesti se on käännetty imperatiiviksi "Lue!". Nöldeke viittaa sanan tulkinnassa Hartwig Hirschfeldin havaintoon, jonka mukaan Raamatussa esiintyy usein heprealainen ilmaisu "Julista (hepr. qra) Herrasi nimeä!" Luxenbergin mukaan Koraania lukiessa on otettava huomioon myös arameankieliset tulkinnat. ilmaisu iqra on syyro-arameassa muuttunut tarkoittamaan Herran rukoilemista, mutta yhdessä siihen liittyneen preposition kanssa teksti olisi tulkittava kehotukseksi rukoukseen eli saadaan muoto ”Kutsu Herrasi nimeä”. Lukemiskehotus onkin islamin kannalta ristiriitainen, koska islaminuskon mukaan Muhammed oli lukutaidoton.

Toiseen jakeen tulkintaa

Toisen jakeen mukaan ihminen luotiin substanssista nimeltä alaq (عَلَقٍ), jonka on katsottu olevan verbistä alaqa (riippua) johdettu substantiivi. Arabialaiset Koraanin eksegeetit ovat katsoneet, että sana tarkoittaa verihyytymää. Englanninkielinen Pickthallin käyttää ilmaisua "kokkare" tai "hyytymä" (engl. clot). Koraanin saksantaja Paret on käyttänyt ilmaisua "alkio", samoin Hämeen-Anttila. Islamilainen Koraanin käännös Sahih International on kääntänyt sen ilmaisulla "riippuva substanssi".

Hans Jansen huomauttaa, että muualla Koraani kertoo, että ihminen on luotu savesta (37:11, 6:2). Luxenberg ratkaisee arvoituksen selittämällä, että syyroaramean kielessä alaq voi tarkoittaa myös "tahmeaa" tai tahmeaa savea, mikä ilmaisu esiintyy myös Koraanissa (37:11). Lukemalla tekstiä arabian asemesta arameankielisenä on siten mahdollista poistaa ristiriita.

Muita tulkintoja

Günter Lüling katsoi, että suura oli alkuaan kristillinen hymni. Suurassa Jumala ei kehota Muhammedia lukemaan, vaan puhuja kehottaa seurakuntaa rukoilemaan.

Christoph Luxenberg katsoo, että neljännen jakeen ilmaisu bi-l-qalam tarkoittaa kynällä opettamisen asemesta "kirjoitusten antamaa tietoa". Suuran viimeisen säkeen (”polvistu ja lähesty Herraasi”) Luxenberg ymmärtää kehotuksena osallistua ehtoolliseen.

Islamilaisen tulkinnan mukaan suura 96 on Muhammedin saama ensimmäinen ilmestys, ja sellaisena sen tekstiä myös suoraan lainataan Ibn Ishaqin/Hishamin kirjoittamassa varhaiselta 800-luvulta periytyvässä Muhammed-elämäkerrassa, joka sisältää Muhammedin minä-muodossa esittämän selostuksen näistä tapahtumista.

Hans Jansenin mukaan useimmat uskonnonhistorioitsijat pitävät islamilaista selitystä epäaitona ja uskovat sen syntyneen vasta jälkikäteen Koraanin tekstin selityksenä. Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan suurin osa arabisteista pitää suuraa silti profeetta Muhammedin saamana ilmestyksenä. Christoph Luxenberg katsoo, että suura 96 on ollut osa kristillistä syyrialaista liturgiaa, ja sitä on käytetty kutsuna Herran ehtoolliselle. Tällöin se kuuluisi siihen osaa Koraania, joka olisi ollut alkuperältään syyrialaista kristillistä hartauskirjallisuutta.

• Islam
• Koraani
• Muhammed
• Suura

• Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8.
• Hämeen-Anttila, Jaakko: Koraanin selitysteos. Helsinki: Basam Books, 1997, 3. p. 2008. ISBN 952-9842-15-5.
• Ibn Hisham: Profeetta Muhammedin elämäkerta. Suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila. Basam Books, 1999. ISBN 952-9842-27-9.
• Ibn Ishaq: The Life of Muhammad. A translation of Ishaq’s sirat rasul Allah with introduction and notes by A. Guillaume. Oxford University Press, 1955. ISBN 0-19-636033-1. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
• Jansen, Hans: Mohammed. Eine Biographie. Verlag C.H. Beck, 2008 (alkuteos 2005). ISBN 9783406568589. (saksaksi)
• Koraani (suom. Jaakko Hämeen-Anttila). Basam Books, 1995.
• Lehtinen, I., Abdellahi, E. J., & Telaranta, M.: Islam yhteinen uskomme. Opetushallitus, 2011. ISBN 978-952-13-1813-9.
• Luxenberg, Christoph: The Syro-Aramaic reading of the Koran: a contribution to the decoding of the language of the Koran. Berliini: Hans Schiler, 2007. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Viitteet

• Hyytyneen veren suura
• Christoph Heger, Reconstruction of Surah 96 (suratu l-`alaq) according to Günter Lüling