Facebook: Kaupallinen sosiaalinen verkosto internetissä

Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden kuvallisen käyttäjäprofiilin luomiseen sekä yhteydenpitoon ystäviensä kanssa. Facebookissa on myös mahdollista liittyä erilaisiin yhteisöihin ja saada tietoa tulevista tapahtumista. Facebookin liikeidea on myydä mainostajille mahdollisuutta lähettää palvelun kautta käyttäjille kohdennettua mainontaa. Facebookin omistaja ja ylläpitäjä on Meta, Inc. -yritys, jonka kotipaikka on Yhdysvalloissa Kalifornian osavaltiossa Palo Altossa. Facebookin perusti sen nykyinen toimitusjohtaja Mark Zuckerberg Harvardin yliopiston kampuksella yhdessä opiskelukavereidensa Eduardo Saverinin, Dustin Moskovitzin ja Chris Hughesin kanssa.

Facebook
Verkkosivusto	www.facebook.com
Tyyppi	Internet-yhteisö
Rekisteröinti	vaihtoehtoinen (tarpeellinen)
Kielet	saatavilla 111 kielellä
Omistaja	Meta, Inc.
Luonut	Mark Zuckerberg Dustin Moskovitz Matt Cohler Chris Hughes Eduardo Saverin
Avattu	4. helmikuuta 2004
Similarweb-sija	3. (kesäkuu 2022)
Ohjelmointikieli	C++, D-kielija Hack (ennen myös PHP)
Nykyinen tila	aktiivinen
Infobox OK

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Vuoden 2019 lopulla Facebookilla oli 2,5 miljardia aktiivista käyttäjää kuukaudessa. Sen käyttöliittymä on saatavilla yhteensä 111 eri kielellä.

Facebook on saanut nimensä Harvardin yliopiston vuosittain julkaiseman kirjan mukaan, jossa esitellään yliopiston uudet opiskelijat. Kirjan nimi on Freshman Register, mutta sitä kutsutaan lempinimellä Facebook.

 

Facebookin alullepanijana toimi yhtiön nykyinen toimitusjohtaja Mark Zuckerberg. Sivuston kehittämisessä hän sai tukea ystäviltään Eduardo Saverinilta, Dustin Moskovitzilta ja Chris Hughesilta.

Facebookin idea kuitenkin perustuu alun perin ConnectU:n yhteisöpalveluohjelmistoon. ConnectU:n perustajat Tyler ja Cameron Winklevoss antoivat vuonna 2003 Zuckerbergin tehtäväksi viimeistellä kehittelemänsä yhteisöpalveluohjelmiston. Zuckerberg kuitenkin varasti idean ja julkaisi Facebookin alkuvuodesta 2004. Asiaa puitiin oikeudessa vuonna 2008. Facebook ja ConnectU sopivat kuitenkin oikeustapauksen ja Facebook maksoi 65 miljoonan dollarin vahingonkorvaukset ConnectU:lle. Oikeusjutun osapuolet sopivat visusta vaitiolosta, mutta juttu kuitenkin levisi julkisuuteen ConnectU:n lakitoimiston kömmähdyksen myötä.^lähde?

Alun perin Zuckerberg suunnitteli Facebookin ainoastaan yliopiston sisäiseen käyttöön. Sana tästä uudesta palvelusta levisi nopeasti ja Facebookin suosio alkoi kasvaa räjähdysmäisesti. Suosion seurauksena palvelua päätettiin laajentaa Stanfordin, Columbian, sekä Yalen yliopistoihin.

Zuckerberg ja Moskovitz päättivät jättää opintonsa Harvardissa kesken tehdäkseen unelmistaan totta ja pyörittääkseen Facebookia täysipäiväisesti. Vuoden lopulla käyttäjämäärä lähenteli jo miljoonaa käyttäjää. Vuonna 2005 Facebook jatkoi laajentumistaan useisiin eri kouluihin Yhdysvalloissa ja lopulta myös ulkomaille. Vuoden 2005 joulukuussa palvelulla oli jo yli viisi ja puoli miljoonaa käyttäjää.

Vuonna 2006 käyttäjäkuntaa laajennettiin ensin työyhteisöille ja lopulta kaikille avoimeksi. Internet-jätti Yahoo tarjosi Facebookista miljardi dollaria, mutta Zuckerberg kieltäytyi. Käyttäjämäärä kasvoi vuoden aikana jo yli 12,5 miljoonaan käyttäjään.

Facebook Suomessa

Suomessa Facebook alkoi levitä varsinaisesti vuoden 2007 lokakuussa. Tuolloin aktiivisia käyttäjiä oli kokonaisuudessaan jo 58 miljoonaa. Facebookin suomennos saatiin valmiiksi keväällä 2008. Translations-sovelluksen avulla käyttäjät itse ehdottivat käännöksiä Facebookissa käytettäville sanoille ja käsitteille. Sovellusta käyttävä yhteisö äänesti parhaat sanat, jotka sitten otettiin käyttöön suomenkieliseen Facebookiin.

Facebookin tilastojen mukaan aktiivisia suomalaisia käyttäjätunnuksia on vuonna 2011 arvioitu olevan noin 2 miljoonaa, mutta todellisten suomalaiskäyttäjien määräksi on arvioitu muiden tilastojen vertailun avulla tuolloin olleen 1,7 miljoonaa.

Tammikuussa 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan yli tuhannen tykkääjän Facebook-sivuja on Suomessa noin tuhat. Näistä 50 suosituinta sivua oli onnistunut saamaan yli 100 000 tykkääjää. Sukupuolensa ilmoittaneista käyttäjistä yli puolet oli naisia (57 %). Tutkimuksen mukaan suomalaiset yritykset käyttävät Facebookia pääasiassa tiedottamiseen (92 % vastaajista), mutta myös brändinrakennus (81 %) ja asiakassuhteiden hoitaminen (71 %) olivat yleisiä käyttötarkoituksia. Sivujen ylläpitoon käytetään keskimäärin noin 4 tuntia viikossa. Facebook-sivujen tykkääjien aktiivisuustaso oli keskimäärin 3,9 % ja mediaani 1,8 %. Eniten aktiivisuutta Facebook-sivuilla oli seurantajaksona (14.11. – 14.12.2011) kello 10 ja klo 20.

Facebookissa ihmiset esiintyvät lähtökohtaisesti oikealla nimellään. Käyttö alkaa lähettämällä kuva itsestään ja ajan myötä keräämällä lista kavereista. Kuvaa ei ole pakko lisätä. Jokaisen kaverin täytyy hyväksyä lähetetty kaveripyyntö, minkä jälkeen molemmat osapuolet ilmestyvät toistensa listalle.

Sivusto tarjoaa useita tapoja kertoa kuulumisistaan ja kokemuksistaan. Jokaisella on oma aikajana (aikaisemmin seinä), johon kaverit voivat kirjoittaa viestejä ja jossa voi kertoa omia tapahtumia status- eli tilapäivityksissä. Facebookin etusivu näyttää uutisvirran, joka toimii yhteenvetona uusimmista tapahtumista. Käytössä on myös yksinkertainen chat, jossa voi keskustella reaaliaikaisesti.

Käyttäjällä voi olla Facebookin rajattoman tallennuskapasiteetin ansiosta loputtomasti kuvia itsestään tai muista tapahtumista. Kuvia voi jaotella teeman mukaan erilaisiin albumeihin ja lisätä niihin tägejä, jotka kertovat, keitä niissä esiintyy. Kuvia on mahdollista myös kommentoida. Henkilö voi hallita julkaisemiensa kuvien tai tietojen näkyvyyttä. Eri osa-alueita voi rajoittaa näkymään vain itselle, läheisille kavereille, kaikille kavereille, kavereiden kavereille tai kaikille.

Mainosbannerien lisäksi Facebook on kehittänyt muun muassa erilaisia sovelluksia ja pelejä, joiden mainostaminen tuo tuloja verkoston lisäksi myös käyttäjille.

Huhtikuussa 2018 Mark Zuckerberg kertoi Facebookin kehittäjäkonferenssissa että Facebookiin lisätään deittailupalvelu. Se julkaistiin Yhdysvalloissa syyskuussa 2019 ja Euroopassa lokakuussa 2020.

Facebook-ryhmä

Kuka tahansa Facebook-tilin käyttäjä voi perustaa oman Facebook-ryhmän. Ryhmän jäsenet voivat lähettää toisilleen Internetin sisältöä, kuten linkkejä, mediasisältöä, kysymyksiä, tapahtumia, editoitavia dokumentteja ja kommentteja jotka kohdistuvat kyseisiin sisältöihin.

Facebook-ryhmiä perustetaan ja niitä käytetään monenlaiseen netin kautta tehtävään yhteydenpitoon, kuten keskusteluihin, tapahtumien mainostamiseen, informaation levittämiseen tai jonkin yhden asian liikkeen tai harrastus- tai kaveripiirin luomiseen. Monesti ryhmiin liitytään myös sen kummemmin pohtimatta mitä siellä aikoo tehdä, jolloin ne ikään kuin toimivat kannanottona, muistuttaen Facebokissa esiintyvää "peukuttamista" eli "tykkäämistä".

Facebook-ryhmät toimivat yleensä samanhenkisten ihmisten kohtaamispaikkoina Internetissä. Facebook-ryhmiä käyttävät usein esimerkiksi kerhot, yhdistykset, yritykset ynnä muut. Niissä vierailevat tyypillisesti erilaisten kerhojen, intressiryhmien ja yhdistysten jäsenet, kauppiaiden asiakkaat, yritysten työntekijät sekä ketkä hyvänsä Facebookin käyttäjät.

Facebook-ryhmillä on kolme eri yksityisyyskategoriaa (yksityisyysasetusta):

• "Avoin" ("Open"); Ryhmä ja sen jäsenet sekä sivujen sisältö ovat avoimesti näkyvissä kaikille Internetin käyttäjille.

Ainoa rajoitus on, ettei sisältöä voi muuttaa ennen kuin liittyy ryhmän jäseneksi.

• "Suljettu" ("Closed"); Ryhmä ja sen jäsenet näkyvät avoimesti kaikille internetin käyttäjille, mutta heidän kommenttinsa eivät näy ennen kuin liittyy ryhmään.
• "Salainen" ("Secret"); Facebook-ryhmä ei ole julkisesti nähtävillä. Siihen pääsee vain sitä kautta, että joku ryhmän jäsenistä kutsuu uuden jäsenen Facebookin kautta liittymään ryhmään.

Facebookin käyttäjät voivat liittyä enintään 6 000 ryhmään. Facebook poistaa automaattisesti kaikki ryhmät, joissa ei ole jäseniä.

Kävijämääriensä perusteella Facebook on suosituin yhteisöpalvelu. Se ohitti suurimman kilpailijansa MySpacen huhtikuussa 2008. ComScoren mukaan Facebookilla oli kesäkuussa 2008 noin 132,2 miljoonaa uniikkia käyttäjää, kun taas MySpacella vain 117,6 miljoonaa. Similarwebin mukaan palvelu oli 2022 maailman kolmanneksi suosituin verkkosivusto.

Kävijä- ja käyttäjämäärien kehitys

Syksyllä 2009 Facebook oli maailman neljänneksi vierailluin sivusto. Googlen omistaman DoubleClick-yhtiön kesäkuussa 2010 tekemän 1 000 suosituimman sivuston listan mukaan Facebook oli maailman suosituin sivusto; kuukauden aikana sivustolla oli vieraillut yhteensä 540 miljoonaa uniikkia kävijää. Listalla ei kuitenkaan ollut aikuisviihde- tai Googlen omistamia sivustoja. New York Timesin huhtikuussa 2010 tekemän tutkimuksen mukaan Facebookin käyttäjistä eniten tuli Yhdysvalloista (118,7 miljoonaa käyttäjää), Isosta-Britanniasta (24,1 miljoonaa) ja Indonesiasta (22,7 miljoonaa). Maailman vierailluimmaksi verkkopalveluksi Facebook nousi vuonna 2012. Facebook ylitti ensimmäisen kerran miljardin kuukausittaisen käyttäjän rajan 14. syyskuuta 2012. Lokakuussa 2015 palvelu rikkoi puolentoista miljardin rekisteröityneen käyttäjän rajan ja miljardin päivittäisen käyttäjän rajan. Kesäkuun 2017 lopussa rekisteröityneitä käyttäjiä oli kaksi miljardia.

Facebook oli 2010-luvun ladatuin puhelinsovellus.

Facebookin tietoturva ja palvelun käyttäjien yksityisyyden suoja on herättänyt paljon keskustelua.

Käyttäjä voi parantaa tietoturvaansa Facebookissa rajoittamalla profiilinsa näkyvyyttä ja näin piiloutua tuntemattomilta ihmisiltä. Kaveripyynnöt voi jättää vahvistamatta, eikä profiilissa tarvitse pitää huomattavaa osaa yhteyksistään. Facebook voi säilyttää ja hyödyntää näyttämättömätkin yhteystiedot noudattamansa Yhdysvaltain lainsäädännön mukaisesti. Näin ollen käyttäjillä ei välttämättä ole tietoa siitä, miten heidän aikaisemmin antamiaan tietoja säilytetään, välitetään toisille ja hyödynnetään.

Facebook tarjoaa Facebook Pixel -seurantaominaisuuden verkkosivustoille. Lisäämällä koodi omalle sivulleen voi seurata nettisivuilla käyneitä, profiloida heitä ja kohdistaa mainontaa.

Vuonna 2009 Facebookin ylläpito antoi ilmoituksen, jonka mukaan se peruu käyttäjäehdon, minkä mukaan Facebook omistaa kaikkien rekisteröityjen käyttäjien tallentamat tiedot ikuisesti.

Toukokuun viimeisenä päivänä vuonna 2010 järjestettiin Eroa Facebookista -päivä. Tempauksen tarkoituksena oli vastustaa palvelun huonoa yksityisyydensuojaa. Päivän aikana yli 30 000 Facebookin käyttäjää erosi palvelusta, mikä tosin vastasi 0,008 %:ia kaikista käyttäjistä.

Joulukuussa 2010 Viestintäviraston tietoturvayksikön päällikkö Erka Koivunen arvosteli Facebookin käyttäjille suunnattua palvelua, jossa pyydetään käyttäjän sähköpostin salasanaa idealla, että palvelu voisi löytää helposti käyttäjälle kavereita Facebookin käyttäjistä.

On selvinnyt, että Facebook rakentaa "varjoprofiileja" myös ihmisistä, jotka eivät ole edes liittyneet palveluun. Palvelun toimitusjohtaja Mark Zuckerberg sanoi Yhdysvaltain kongressin kuulemisessa, ettei tiedä mitä tarkoitetaan eikä palvelussa käytetä tätä nimitystä. Packet Storm Security -tietoturvayhtiö on todistanut ei-käyttäjistä luotujen profiilien olemassaolon jo 2013. Tiedonkeruu tapahtuu ilmeisesti Facebookin skannatessa ihmisten puhelinten yhteystietoja ja puhelinnumeroita ja muiden yrityksen omistamien verkkosivustojen kuten Instagramin ja WhatsAppin tietoja.

On anekdoottisia epäilyjä siitä, että Facebook kuuntelee matkapuhelinten mikrofoneja ja kohdistaa mainoksia puhutun perusteella. Tätä ei ole voitu aukottomasti todistaa. Palvelu on vuonna 2016 antanut lausunnon, ettei se tee tätä.

Keväällä 2018 paljastui tapaus, jossa Cambridge Analytica -yhtiö oli hyödyntänyt 87 miljoonan Facebook-käyttäjän tietoja poliittiseen mainontaan. Cambridge Analytica oli saanut datan tavalla, joka rikkoi Facebookin käytäntöjä. Tiedosta rakennettiin profiileja, joille kohdistettiin poliittista mainontaa brexit-äänestyksen ja Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaalien aikaan.

Syyskuussa 2018 Facebook vahvisti joutuneensa tietomurron kohteeksi, jossa 50 miljoonan käyttäjän tiedot ovat vaarantuneet.

Heinäkuussa 2019 Facebook sai Yhdysvalloissa viiden miljardin dollarin sakot käyttäjien yksityisyyden loukkaamisesta. Federal Trade Commission tutkii myös yhtiön yrityskäytäntöjä ja sitä, onko se käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa.

Elokuussa 2019 selvisi, että Facebook on tallentanut käyttäjien Facebook Messenger -palvelussa käymiä äänikeskusteluja. Keskusteluja on jaettu sadoille alihankkijoille, jotka ovat litteroineet keskustelut tekstiksi. Yhtiön mukaan tarkoituksena oli kehittää tekoälyn kykyä tulkita puhetta. Facebookin mukaan käyttäjät ovat antaneet tähän luvan. Puheluiden kuuntelu lopetettiin, kun se tuli julkiseksi.

Huhtikuussa 2021 jopa 533 miljoonan Facebook-käyttäjän tiedot ladattiin hakkerifoorumille. Joukossa oli myös 1,4 miljoonan suomalaisen tiedot. Tietoihin kuuluu Facebook-profiiliin linkitettyjä puhelinnumeroita, sähköpostiosoitteita, nimiä, syntymäaikoja, asuinpaikkatietoja, sukupuolitietoja ja muita profiiliin syötettyjä tietoja. Tietokirjailija Petteri Järvisen mukaan suomalaisia puhelinnumeroita on jopa 1,2 miljoonaa. Alkujaan tiedot oli saatu 2019 ja niitä yritettiin myydä eteenpäin.

Facebookin perustaja Mark Zuckerberg on tietyssä määrin puolustanut ilmaisunvapautta Facebookissa. Zuckerberg sanoi vuonna 2018 haastattelussa, että esimerkiksi holokaustin kieltämistä ei poistettaisi keskusteluista, vaikka hän itse juutalaisena pitää sitä loukkaavana. Samaten valeuutisia tai muuta väärää informaatiota ei estetä, mutta niiden leviäminen palvelussa pysäytetään. Zuckerberg on sittemmin joutunut useaan kertaan selittelemään kantaansa.

YK on syyttänyt Facebookia väkivallan mahdollistamisesta Myanmarin Rohingya-muslimeja vastaan, koska sivustolla on levitetty muslimien vastaista vihapuhetta. Facebook ilmoitti tuolloin että alkaa estää virheellistä informaatiota joka johtaisi fyysiseen väkivaltaan.

Saksassa tuli 1.1.2018 voimaan ns. NetzDG-laki (Netzwerkdurchsetzungsgesetz), jonka mukaan sosiaalisen median yritysten pitää poistaa vihaviestit vuorokauden kuluessa siitä, kun niistä on ilmoitettu. Saksa sakotti Facebookia lain perusteella jo 2018 ensimmäisen puoliskon aikana kahdella miljoonalla eurolla.

Syksyllä 2019 Facebook hävisi EU-tuomioistuimessa oikeusjutun. Tuomioistuin päätti että Facebookin ja vastaavien palvelujen on poistettava maailmanlaajuisesti EU-maissa poistettavaksi määrättyä sisältöä. Kyse oli oikeusjutusta, jossa itävaltalainen vihreiden poliitikko vaati poistamaan itseään herjaavia kirjoituksia.

Kesällä 2020 Facebookia vastaan järjestettiin "Stop Hate for Profit" -kampanja, johon osallistujat sitoutuivat olemaan mainostamatta sivustolla heinäkuun aikana. Järjestäjiin kuuluivat ainakin Anti-Defamation League, NAACP ja Color of Change -järjestö. Etenkin ADL on jo pitkään vaatinut Facebookilta tiukempaa sisältöjen suodatusta. Vuodettujen tietojen mukaan Mark Zuckerberg on sanonut, ettei Facebook muuta toimintatapojaan lyhytaikaisen boikotin vuoksi.

Elokuussa 2020 Facebook ilmoitti kieltävänsä väitteet että juutalaiset hallitsevat maailmaa tai merkittäviä instituutioita, sekä blackface-kuvaukset (joissa valkoinen ihminen esiintyy mustana). Lokakuussa 2020 Zuckerberg ilmoitti, että holokaustin kieltäminen tai vääristely lisätään palvelussa kielletyn vihapuheen listalle.

Entinen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on estetty Facebookista. Alkuperäinen esto annettiin tammikuussa 2021, kun Facebookin mukaan Trump lietsoi, eikä tuominnut Capitolin levottomuuksia. Kieltoa on sovellettu myös muihin käyttäjiin. Esimerkiksi videot tai nauhoitukset Trumpin puheista tai muista julkisista esiintymisistä on kielletty. Alkuperäinen kielto oli pysyvä. Tämä oli Facebookin oman valvontalautakunnan (Facebook's Oversight Board) mukaan epämääräinen kielto eikä noudattanut muille käyttäjille sovellettavia sääntöjä. Kielto muutettiin kahden vuoden bänniksi, joten Trump voi mahdollisesti palata Facebookiin tammikuussa 2023.

Facebookissa oli helmikuusta toukokuuhun 2021 kiellettyä sanoa että COVID-19-tauti olisi ihmisen tekemä tai keinotekoinen. Kielto kumottiin kun Yhdysvaltain tiedustelutiedoista paljastui että Kiinan Wuhanin virologian instituutin kolme työntekijää oli joutunut sairaalahoitoon ennen epidemian puhkeamista ja presidentti Biden määräsi tiedustelupalvelut tutkimaan sen alkuperää.

Facebookia voi käyttää joko yksityishenkilönä profiililla tai yrityksille ja yhdistyksille tarkoitetuilla sivuilla. Facebook-sivuillaan yritykset markkinoivat tuotteitaan ja palveluitaan ja palvelevat asiakkaitaan. Facebook-käyttäjät voivat tykätä yritysten sivuista ja näin vastaanottaa yritysten viestejä. Lisäksi Facebook tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kohdentaa julkaisujaan tietyille kohderyhmille tai tehdä mainoksia, jotka ohjaavat Facebookin ulkopuolisille sivuille.

Palvelussa mainostava yritys voi kohdentaa mainoksensa todella tarkasti. Mainokset voi asettaa näkymään esimerkiksi vain alle 20-vuotiaille, Suomessa asuville ja parisuhteessa oleville miehille. Facebook palveluna kehittyy jatkuvasti ja todella nopealla tahdilla. Palvelun alkuvaiheessa esimerkiksi kaikki sivuista tykänneet saivat yritysten kaikki julkaisut, mutta sivusto ei ole toiminut enää pitkään aikaan niin, koska Facebookin tavoitteena on tehdä rahaa hankkimalla tuloja yrityksiltä, jotka maksavat julkaisujen mainostamisesta.

Facebook-sivusto on alun perin ohjelmoitu PHP-alustalla. Vuonna 2010 Facebook julkaisi HipHop-kääntäjän (HPHPc), joka kääntää PHP-koodin C++:ksi, joka voidaan kääntää edelleen natiiviksi ohjelmaksi palvelun nopeuttamiseksi. Vuonna 2013 HipHop-kääntäjä korvattiin HHVM-virtuaalikoneella (HipHop Virtual Machine), joka kääntää koodin ajonaikana. Vuodesta 2014 lähtien Facebook on korvaamassa PHP:tä taaksepäin yhteensopivalla Hack-ohjelmointikielellä.^lähde?

Facebook on julkaissut avoimen lähdekoodin ohjelmistoa sekä muun muassa Big Sur laitealustan avoimeen käyttöön. Facebook on kehittänyt Hiven käsittelemään suuria tietojoukkoja, jotka ovat tallennettu Hadoopilla. Phabricator on saanut alkunsa Facebookin sisäisessä käytössä.

Facebookille on syntynyt tai syntymässä uusia kilpailijoita. Esimerkiksi Google on kehittänyt oman yhteisöpalvelun nimeltään Google+ ja sen jälkeen Google Hangoutsin.^lähde?

Analyytikoiden mukaan Facebook saa kilpailijoitaan enemmän lisäkäyttäjiä sen takia, että se koetaan yksityisemmäksi, kun taas MySpace arvioidaan yleiseksi ja nimettömäksi.

Suomessa Lyyra-verkkopalvelu pyrki luomaan palvelustaan suomalaisopiskelijoiden yhteisöä. Heinäkuussa 2008 Facebook haastoi oikeuteen saksalaisen Studivzin, joka oli sen mukaan kopioinut Facebookin ulkonäön.

Keväällä 2010 alettiin kehittää verkkopalvelu Diasporaa, jonka käyttäjillä on valta siihen, miten heidän tietojaan käytetään. Näin se pyrkii erottautumaan Facebookista, jossa käyttäjät joutuvat koko ajan taistelemaan oman tilansa säilyttämisestä.

Nuorten keskuudessa Facebook on menettänyt nopeasti suosiotaan. Amerikkalaisista teineistä 51 % sanoi vuonna 2018 käyttävänsä Facebookia, kun 85 % käytti YouTubea, 72 % Instagramia ja 69 % Snapchatia. Vuonna 2020 Instagram oli nuorten suosituin sosiaalisen median palvelu, ja toisena oli Snapchat ja kolmanneksi nousi Tiktok. Facebook yritti kopioida Tiktokia julkaisemalla Lasso-sovelluksen ja lisäämällä Instagramiin Reels-ominaisuuden.

• Sosiaalinen media
• Facebookin sovellusalusta
• The Social Network, Facebookiin perustuva elokuva

• Tietoa Facebookista Facebook. Viitattu 4.7.2010. (englanniksi)
• Timeline Facebook. Viitattu 4.7.2010. (englanniksi)
• Statistics Facebook. Viitattu 4.7.2010. (englanniksi)
• Factsheet Facebook. Viitattu 4.7.2010. (englanniksi)

Viitteet

• Kirkpatrick, David: The Facebook Effect. Virgin Books, 2010. ISBN 9781439102114.
• Feissarimokat.com: Netti ei vaan toimi! – parhaat facebook-mokat. Jyväskylä: Atena, 2011. ISBN 978-951-7-96790-7.
• Ridell, Seija: Elämää Facebookin ihmemaassa: sosiaalinen verkostosivusto käyttäjiensä kokemana. Tampere: Tampereen Yliopistopaino – Juvenes Print, 2011. ISBN 978-951-44-8678-4 (nid.) ISBN 978-951-44-8679-1 PDF.
• Leikola, Markus: Naamakirja. Helsinki: Schildts, 2012. ISBN 978-951-50-2182-3.

 

Wiki Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Facebook.

• Facebook
• Facebookin mobiililaitteisiin soveltuva kevytversio
• Facebook takertuu käyttäjiinsä kynsin hampain (Väitös: FM Tero Karppi, 28.3.2014, mediatutkimus) (Arkistoitu – Internet Archive)
• Virtanen, Jori: Facebookin datankeruu lähentelee jo vakoilua – yhtiö maksaa tietääkseen sinusta myös sen mitä verkossa ei näy Tivi. 30.12.2016.