Minsk: Valko-Venäjän pääkaupunki

Мінск, ven. Минск) on Valko-Venäjän pääkaupunki ja asukasluvultaan maan suurin kaupunki. Minsk on hallinnollisesti suoraan tasavallan alaisuudessa tasavallan alueiden (maakuntien) tapaan.

Minsk Мінск Минск
lippu	vaakuna
Minsk
Koordinaatit: , 27°33′42.69″E
Valtio	Valko-Venäjä
Perustettu	1067
Kaupunkioikeudet	1499
Hallinto
– Pormestari	Mikalai Ladutska
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	305,47 km²
Korkeus	280,4 m
Väkiluku (2009)  ()	1 836 808
Aikavyöhyke	UTC+3
Suuntanumero(t)	+375-17 (ulkomailta) 8-017 (maan sisäinen)
www.minsk.gov.by
Minskin osuus Valko-Venäjän vuoden 2012 BKT:stä oli 129 258,247 mrd. BYR eli 11,40 mrd. EUR eli 24,37 % maan BKT:stä. Huom. BKT:n aluetilastossa 16,0 % maan BKT:stä oli kohdentamatta alueille.
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Kaupungissa asuu yli 1,9 miljoonaa ihmistä, siellä on 14 yliopistoa ja se on Valko-Venäjän opetuksen ja kulttuurin keskus sekä tärkeä teollisuuskaupunki. Vuonna 2012 kaupungin osuus oli noin neljäsosa koko maan bruttokansantuotteen kertymisessä.

Minsk on myös Minskin alueen (ympäröivä maakunta) ja Minskin piirin keskus. Kaupungissa sijaitsee Itsenäisten valtioiden yhteisön päämaja.

Pääartikkeli: Minskin historia

Minskin alueen asutushistoria alkaa viimeistään 800-luvulta. Se oli Kiovan Venäjän hallussa vuoteen 980 mennessä. Kaupungin nimi mainitaan historiallisissa dokumenteissa vasta vuonna 1067, mitä pidetään siksi kaupungin perustamisvuotena. Kronikan mukaan vuoden 1067 maaliskuussa kaupunki tuhottiin Kiovan ruhtinaan ja Polatskin ruhtinaan joukkojen välisessä taistelussa. Kaupungin väestö ja karja hävitettiin perinpohjaisesti myös 1084 ja 35 vuotta myöhemmin.

Kiovan jälkeen kaupunkia hallitsivat liettualaiset ja puolalaiset. Vuonna 1654 Venäjän Aleksei Mihailovitšin joukot valloittivat Minskin. Puolalaiset kaappasivat sen takaisin 1667. Kaupunki kärsi pahoin sotatoimista. Myös suuri Pohjan sota teki tuhoja, kun Ruotsin Kaarle XII ja Venäjän Pietari Suuri valloittivat kaupungin vuosina 1708 ja 1709.

Vuoden 1793 Puolan toisessa jaossa Minsk liitettiin Venäjän keisarikuntaan, jossa siitä tuli Minskin kuvernementin hallintokeskus. Venäjä perusteli alueen haltuunottoa ”vaarallisen vallankumouksen” torjumisella. 1800-luvun aikana kaupunkia ja sen kulkuyhteyksiä kehitettiin voimakkaasti. Valko-Venäjän itsenäistymisajatus tuli selkeästi esille joulukuussa 1917 pidetyssä Minskin konferenssissa, ja maaliskuussa 1918 itsenäisyysliike julisti Valko-Venäjän kansantasavallan syntyneeksi. Ajatus jäi kuitenkin haaveeksi ja alue liitettiin Neuvostoliittoon.

Vuonna 1939 kaupungissa asui runsas 238 000 henkeä. Valkovenäläisiä oli 124 000 (runsas puolet) ja juutalaisia noin 71 000 (vajaa kolmannes). Vuosille 1937–41 ajoittuvat mittavat Stalinin puhdistukset kaupungissa; kymmenien tuhansien ihmisten teloituksista muistuttavat Minskin kehätien pohjoispuolella sijaitsevat Kurapatyn metsän ristit. Toisessa maailmansodassa Minsk oli Saksan miehittämä 28. kesäkuuta 1941 ja 3. heinäkuuta 1944 välisenä aikana ja koko kaupunki vaurioitui pahasti. Saksalaiset miehittäjät surmasivat suuren osan kaupungin väestöstä. Heti kaupungin eteläpuolella sijaitsi sodan aikana Maly Trastsjanets -tuhoamisleiri.

Asukasluvun kehitys

Minsk sijaitsee Svislatsjoen varrella Minskin kukkuloiden kaakkoisrinteessä. Keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 220 metriä.

Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on 22,3 astetta. Heinäkuu on myös sateisin kuukausi. Kylmintä on tammikuussa, keskimääräinen alin lämpötila on −9,8 astetta.

Lokakuun 2009 väestönlaskennan mukaan pääkaupunki Minskissä asui 1 836 808 ihmistä. Heistä miehiä oli 45,9 % (843 776) ja naisia 54,1 % (993 032).

Kaupunki jakautuu hallinnollisesti yhdeksään piiriin (raion):

	väri nro	valkovenäjäksi	venäjäksi	suomeksi	asukasluku
	1	Цэнтральны раён, Tsentralny rajon	Центральный район, Tsentralnyi rajon	Keskinen piiri	111 235
	2	Савецкі раён, Savetski rajon	Советский район, Sovetski rajon	Neuvoston piiri	162 315
	3	Першамайскі раён, Peršamaiski rajon	Первомайский район, Pervomaiski rajon	Toukokuun ensimmäisen piiri	213 985
	4	Партызанскі раён, Partyzanski rajon	Партизанский район, Partizanski rajon	Partisaanin piiri	97 592
	5	Заводскі раён, Zavodski rajon	Заводской район, Zavodskoi rajon	Tehtaan piiri	238 798
	6	Ленінскі раён, Leninski rajon	Ленинский район, Leninski rajon	Leninin piiri	215 151
	7	Кастрычніцкі раён, Kastrytšnitski rajon	Октябрьский район, Oktjabrski rajon	Lokakuun piiri	155 061
	8	Маскоўскі раён, Maskouski rajon	Московский район, Moskovski rajon	Moskovan piiri	270 240
	9	Фрунзенскі раён, Frunzenski rajon	Фрунзенский район, Frunzenski rajon	Frunzen piiri	372 431

Useilla Minskin asuinlähiöillä on oma täsmentävä nimensä (mikroalue).

Minsk on merkittävä kauppa- ja teollisuuskaupunki, jossa on muun muassa kone-, auto-, traktori-, radio- ja työkaluteollisuutta.

Teollisuustuotannon merkitys on pienentynyt Neuvostoliiton hajottua 1991 ja turvattujen sisämarkkinoiden pienennyttyä tämän seurauksena. Minskin autotehdas (MAZ) valmistaa raskaita ajoneuvoja, Minskin traktoritehdas tuottaa Belarus-traktoreita ja BelOMO optisia laitteita.

Paikallisliikennettä hoitavat kahdeksan raitiovaunulinjaa ja yli 70 johdinautolinjaa. Minskin metro avattiin vuonna 1984 kahdeksalla asemalla; vuonna 2014 asemia oli 29 ja rataverkon pituus 37 km. Rakenteilla on poikittainen kolmas linja sekä suunnitteilla myös neljäs linja.

Minskiä on viime vuosikymmeninä palvellut kaksi lentoasemaa: päälentokenttä Minskin kansallinen lentoasema vuodelta 1982 sijaitsee 42 kilometriä keskustasta itään. Vanhempi lentoasema eli Minsk-1 sijaitsee keskustan eteläpuolella; se perustettiin jo 1933. Kaupunkilentokentän alueelle on suunniteltu Minskin uutta liikekeskusta ja asuintaloja; lentoliikenne kentän kautta on jo hiipunut.

Minskin keskusrautatieasemalta ja lukuisilta muilta Valko-Venäjän rautateiden Minskissä sijaitsevilta asemilta (esimerkiksi Minskin Kulttuuri-instituutin asema, Minsk-Läntinen, Minsk-Eteläinen, Minsk-Itäinen, Minsk-Pohjoinen) pääsee kätevästi Minskin ympäristöön ja muualle Valko-Venäjälle. Minskistä on hyvät rautatieyhteydet myös ulkomaille.

Kaukoliikenteen linja-autoasemista tärkeimmät ovat päärautatieaseman vieressä sijaitseva Minskin keskuslinja-autoasema, kaupungin koillisosan Moskovan linja-autoasema ja Itäinen linja-autoasema.

Toisessa maailmansodassa pahoin vaurioitunut Minsk on rakennettu suurelta osin sotavuosien jälkeen. Silti useita kirkkoja ja kansallisesti merkittäviä rakennuksia kuten arkkitehti Iosif Lanhbardin suunnittelemat Hallituksen talo (1934) ja Valko-Venäjän kansallisooppera ja -baletti (1939) säilyi melko ehjänä sotavuosien läpi. Useita sodassa tuhoutuneita tai sodan jälkeisenä neuvostoaikana rapistuneita rakennuksia on kunnostettu tai rakennettu jopa täysin uudestaan. Esimerkiksi Valko-Venäjän kirkot olivat neuvostovuosina miltei poikkeuksetta muussa käytössä. Keskustaan on uudelleenrakennettu jopa Venäjän keisarikunnan aikana hävitettyjä kohteita, kuten vanha raatihuone. Suurin syy koko Minskin rakennuskannan nuoruuteen on kuitenkin kaupungin väkiluvun moninkertaistumisen sotaa edeltävästä runsaasta 200 tuhannesta nykyiseen 1,9 miljoonaan kaupungistumisen seurauksena.

• Voiton aukio (muistomerkki 1954)
• Valko-Venäjän kansallinen taidemuseo (M. Baklanav, 1957)
• Itsenäisyyden aukio
• Minsk on sankarikaupunki -muistomerkki (V. Zankovitš, V. Jevsejev, V. Kramarenka ja V. Romanenko, 1985)
• Kyynelten saari (J. Pavlov, 1996)
• Jama-muistomerkki (suom. kuoppa)

•  
  Pietarin ja Paavalin kirkko (1611–1612), Minskin vanhin kirkko, pysyi ortodoksisena Liettuan suuriruhtinaskunnankin aikana.
•  
  Pyhän Hengen katedraali (1633–1642), Valko-Venäjän ortodoksisen kirkon pääpyhäkkö.
•  
  Neitsyt Marian katedraali (1710) on Valko-Venäjän katolisen kirkon pääpyhäkkö.
•  
  Hallituksen talo (I. Lanhbard, 1934) Itsenäisyyden aukiolla.
•  
  Valko-Venäjän kansallisooppera ja -baletti (I. Lanhbard, 1939).
•  
  "Kaupungin portit" (B. Rubanenko, 1953) Rautatieaseman aukiolla, esimerkki stalinistisesta uusklassismista Minskissä.
•  
  Voiton aukio ja sen Voiton monumentti (G. Zaborski, ja V. Korol, 1954).
•  
  Kansallinen taidemuseo (M. Baklanav, 1957)

Uudempaa, 2000-luvulla valmistunutta arkkitehtuuria edustavat esimerkiksi Minskin keskusrautatieasema (V. Kramarenka ja M. Vinahradau, 2000), Tasavallan palatsi (M. Pirogov, 2001), Valko-Venäjän kansalliskirjasto (M. Vinаhradаu ja V. Kramarenka, 2006) ja Minsk-Arena (V. Kutsko, 2010).

•  
  Tasavallan palatsi (arkkitehti M. Pirogov, 2001) ja tasavallan virallinen Uudenvuoden kuusi Lokakuun aukiolla.
•  
  Valko-Venäjän kansalliskirjasto (M. Vinаhradаu ja V. Kramarenka, 2006) on Valko-Venäjän nykyarkkitehtuurin merkkiteoksia.
•  
  Arkkitehti Kutskon johdolla suunniteltu Minsk-Arena on vuonna 2010 valmistunut monitoimihalli.

 

Minskissä on yli 30 ylempää korkeakouluopetusta antavaa oppilaitosta, joista 14 on yliopistoa tai akatemiaa. Merkittäviä korkeakouluja ovat muun muassa (kesken, käännökset alustavavia):

• Maksim Tankalle omistettu Valko-Venäjän kasvatustieteellinen valtionyliopisto (БДПУ імя Максіма Танка)
• Minskin kielitieteellinen valtionyliopisto (МДЛУ)
• Saharovin kansainvälinen ympäristötieteiden yliopisto
• Valko-Venäjän informatiikan ja radioelektroniikan valtionyliopisto
• Valko-Venäjän kansallinen tekninen yliopisto (БНТУ)
• Valko-Venäjän kulttuurin ja taiteen valtionyliopisto (БГУКИ)
• Valko-Venäjän fyysisen kulttuurin valtionyliopisto (БДУФК)
• Valko-Venäjän lääketieteellinen valtionyliopisto (БДМУ)
• Valko-Venäjän maataloustekniikan valtionyliopisto
• Valko-Venäjän presidentin julkishallinnon akatemia
• Valko-Venäjän taloustieteiden valtionyliopisto
• Valko-Venäjän valtiollinen musiikkiakatemia
• Valko-Venäjän valtiollinen taideakatemia
• Valko-Venäjän valtionyliopisto (БДУ)

Kaupungissa on neljä jalkapallon liiga- tai divarijoukkuetta ja kolme jääkiekkojoukkuetta.

Minsk-Arena on uusi 15 000 katsojan monitoimihalli, joka toimii KHL:n kuuluvan Dinamo Minskin kotihallina. Rakennusta käytetään myös muihin tapahtumiin kuten vierailevien artistien konsertteihin. Minskissä pidettiin jääkiekon vuoden 2014 maailmanmestaruuskisat. MM-kisoja varten rakennettiin vuosina 2012–2013 myös pienempi urheilun monitoimihalli, vajaan 8 000 hengen Tšižovka-Arena.

•   Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Minsk Wiki Commonsissa

•   Matkaopas aiheesta Minsk Wikivoyagessa (englanniksi)
• Lyhyt kuvaus kaupungista (englanniksi) (BYcity.org)
• Kantakaupungin kartta (venäjäksi) (BYcity.org)
• Minsk in Your Pocket - Kattava vihkonen tietoa Minskiin matkustavalle (englanniksi)
• WikiMapia karttalinkki, kohteiden selitys pääosin (venäjäksi) tai (englanniksi), zoomaa lisäkohteiden löytämiseksi!
• Минское отделение Белорусской железной дороги - Выберите станцию - Minskin lähijunien sivusto reitteineen ja joidenkin asemien aikatauluineen - Klikkaa kaaviosta asemaa sen aikataulun saamiseksi (Valko-Venäjän rautateiden Minskin osasto) (venäjäksi)
• Photos of Minsk on GOMINSK.ORG