Claude Monet: Ranskalainen taidemaalari

Claude Monet (14. marraskuuta 1840 Pariisi, Ranska5. joulukuuta 1926 Giverny, Ranska) oli ranskalainen taidemaalari, joka oli ranskalaisen impressionismin perustajia. Monet maalasi tuotteliaasti ja johdonmukaisesti impressionismin periaatteiden mukaisesti: hän ilmaisi havaintojaan luonnosta ja sovelsi niitä varsinkin ulkoilmamaalaukseen.

Claude Monet
Claude Monet vuonna 1899
Claude Monet vuonna 1899
Henkilötiedot
Syntynyt14. marraskuuta 1840
Pariisi, Ranska
Kuollut5. joulukuuta 1926 (86 vuotta)
Giverny, Ranska
Kansalaisuus Ranska
Taiteilija
Ala taidemaalari
Taidesuuntaus impressionismi
jälki-impressionismi
Kuuluisimpia töitä Impressio, auringonnousu
Lummelampi-sarja
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Elämä ja ura

Lapsuus ja uran alku

Oscar-Claude Monet syntyi Pariisissa 14. marraskuuta 1840. Perhe muutti viisi vuotta myöhemmin Le Havren satamakaupunkiin Normandian rannikolle, missä Claude varttui. Isä Adolphe työskenteli tukkuliikkeessä, joka hoiti laivojen tavaratoimituksia. Claude oli koulussa keskinkertainen oppilas. Hän oli kuitenkin jo taitava karikatyyrien piirtäjä ja sai niitä myydyksikin. Isä halusi pojalleen kunnollisen ammatin, mutta täti tuki Clauden taideharrastusta.

Taidemaalari Eugène Boudin perehdytti nuoren Monet’n maisemamaalaukseen ja ulkona työskentelemiseen. Monet opiskeli Pariisissa taidetta vuosina 1859–1860. Hän oli Algeriassa asepalvelussa 1861–1862, mutta palvelus keskeytyi, kun hän sairastui anemiaan ja joutui palaamaan kotiin. Le Havressa hän tutustui hollantilaiseen maisemamaalariin Johan Barthold Jongkindiin, joka neuvoi häntä uralla eteenpäin.

Claude Monet: Elämä ja ura, Taiteilijana, Lähteet 
Claude Monet n. 1867 Carolus-Duranin maalaamasa muotokuvassa.

Monet opiskeli syksystä 1862 vuoteen 1864 Pariisissa Charles Gleyren ateljeessa. Gleyre arvosteli oppilastaan siitä, että tämän maalaukset olivat liian luonnonmukaisia ja liian kaukana klassisista kauneusihanteista. Gleyren ateljeessa Monet solmi hyviä ystävyyssuhteita opiskelijatovereihinsa, joista tuli myöhemmin hänen ohellaan merkittäviä impressionisteja. Vuonna 1865 kaksi Monet’n työtä otettiin merkittävään valtiolliseen taidenäyttelyyn Pariisin salonkiin. Kahden vuoden kuluttua hän kuitenkin palasi rahapulassa Le Havreen. Hän sai lapsen. Tämä aika oli hänelle synkkää aikaa, ja hän saattoi yrittää itsemurhaa. Monet meni naimisiin lapsensa äidin Camille Doncieux’n kanssa vuonna 1870 ja siirtyi pian Englantiin välttyäkseen joutumasta Saksan–Ranskan sotaan. Monet oleskeli Lontoossa vuoden ajan. Siellä hän tutki Constablen ja William Turnerin töitä sekä tutustui taidekauppias Paul Durand-Rueliin, josta tuli hänen tärkein tukijansa. Monet palasi Pariisiin loppuvuonna 1871 ja vuokrasi perheelleen talon Argenteuil’sta, missä hän asui vuoteen 1878. Argenteuil’n aika oli hyvin tuotteliasta, ja Monet maalasi siellä paljon etenkin jokinäkymiä ja kuvia perheestään. Hän vuokrasi myöhemmin asunnon myös Pariisista rautatieaseman läheltä ja maalasi paljon junia.

Impressionismin perustaminen

Claude Monet: Elämä ja ura, Taiteilijana, Lähteet 
Claude Monet vuonna 1875 Pierre-Auguste Renoirin maalaamana.

Monet ja muut impressionistit järjestivät Pariisissa vuonna 1874 yhteisnäyttelyn. Monet’n maalaus Impressio, auringonnousu antoi nimen koko impressionistiselle tyylisuunnalle. Arvostelijat tyrmäsivät näyttelyn, mutta impressionismi hyväksyttiin vähitellen seuraavien vuosien kuluessa, kun taiteilijat jatkoivat yhteisnäyttelyjen järjestämistä.

Perhe-elämä

Monet sai toisen pojan vuonna 1878. Perhe muutti pian 65 kilometriä Pariisista luoteeseen sijaitsevaan Vétheuiliin, kun Monet’n vakituinen tukija, liikemies Ernest Hoschedé, oli tehnyt vararikon. Monet’n vaimo Camille kuoli vuonna 1879. Monet sai uuden kumppanin Hoschedén hylkäämästä vaimosta Alicesta, mutta he pääsivät naimisiin vasta Ernestin kuoltua 1892. Monet asettui vuonna 1883 perheineen Givernyn kylään, jonne hän jäi asumaan loppuiäkseen.

Suosion kasvu

Givernyssä Monet maalasi 1880-luvun puolivälissä joukon maisemaan sijoitettuja figuureja, kuten Nainen ja päivänvarjo (1886). Monet’n maine kasvoi etenkin Durand-Ruelin vuonna 1886 New Yorkissa järjestämän näyttelyn ja vuonna 1889 järjestetyn suuren retrospektiivisen näyttelyn ansiosta. Hän ryhtyi vuodesta 1890 alkaen maalaamaan yhtenäisiä sarjoja samasta aihepiiristä, kuten heinäsuovista, poppeleista, Rouenin katedraalista ja aamumaisemista. Yhtenäisen sarjan valmistuessa työt asetettiin näytteille yhdessä. Sarjojen toivottiin myös pysyvän yhtenäisinä, mutta näin ei käynyt, vaan töitä myytiin ympäri maailmaa.

Viimeiset vuodet

Claude Monet: Elämä ja ura, Taiteilijana, Lähteet 
Monet puutarhassaan 1917.

Monet’n ura oli kääntynyt nousuun, ja viisikymmenvuotiaana hän oli vapaa taloudellisista huolista. Hän osti Givernystä talon ja laajensi sen puutarhaa sekä matkusteli paljon Euroopassa. Vaimonsa Alicen kuoltua vuonna 1911 hän lopetti matkustelun. Monet rakennutti puutarhaansa ateljeen, jossa hän maalasi suurikokoista Lummelampi-sarjaa.

Japanilainen silta
Maalaus sillasta vuonna 1899
Maalaus sillasta n. 1920–1924
Harmaakaihi vaikutti Monet'n työhön.

Vuonna 1908 hänen näkönsä alkoi heikentyä, ja 1912 silmälääkäri vahvisti sen, mitä oli jo epäiltykin: harmaakaihi molemmissa silmissä. 1918 Monet kirjoitti, ettei enää kyennyt havaitsemaan värejä yhtä voimakkaina kuin aikaisemmin. Kun hän vertasi uusia töitään aiempiin maalauksiinsa, hän joutui raivon valtaan ja tuhosi ne veitsellä. Vuonna 1922 siniset värit olivat kadonneet kokonaan ja myös muodot alkoivat sumentua. Kun hän ei enää kyennyt erottamaan värejä toisistaan, hän käytti maaleja umpimähkään. Hän joutui tunnustamaan itselleen, ettei hän enää kyennyt tuottamaan kauneutta. Silmäterää laajentavat tipat auttoivat hetken aikaa, mutta lopulta hänen todettiin olevan täysin sokea. Useat hänen kollegansa olivat kokeneet epäonnisia leikkauksia, ja Monet pelkäsi samaa kohtaloa. Hänen ystävänsä kuitenkin muistutti, että Monet oli luvannut vielä lahjoittaa maalleen 19 maalausta lumpeenlehdistä. Lopulta Monet päätti mennä leikkaukseen. Puudutusaineena käytettiin kokaiinia. Leikkauksen jälkeen Monet vietti pimeässä 10 päivää ja yötä. Leikkaus oli kuitenkin onnistunut. Muutaman kuukauden kuluttua leikkauksesta hänen oikea silmänsä sumentui. Tätä lääkäri oli odottanutkin, mutta Monet uskoi menettäneensä näkönsä loppuiäkseen. Uusi leikkaus palautti osan näkökyvystä, mutta vääristyneenä ja vain lähialueille. Kun kellertävä kaihi oli poistunut, Monet koki sopeutumisvaikeuksia. Hän valitti näkevänsä kaiken keltaisena. Sitten hän näki kaiken sinisenä. Tuolta ajalta peräisin olevat maalaukset todistavat samaa: ennen leikkausta päivätyt maalaukset ovat kellanpunaisia, ja leikkauksen jälkeiseltä ajalta on säilynyt joukko sinisiä maalauksia. "Olen varma, että tämän maalarin näkö on mennyttä, ja kaikki on turhaa. [...] Elämä on kidutusta", Monet kirjoitti. Mutta kun hänelle hankittiin erikoisvalmisteiset, kellanvihreät silmälasit, jotka oli tarkoitettu korjaamaan mykiön puutetta, hänen havaitsemansa sininen sävy katosi. Ennen pitkää Monet alkoi maalata uudella innolla. Hän kokeili useita erivärisiä silmälaseja, ja 1924 hän siirtyi kokonaan värittömiin laseihin. 1925 hän kertoi: "Näköni on parantunut. Työskentelen kovemmin kuin koskaan" ja "Olen saanut oikean näköni takaisin".

Monet maalasi elämänsä loppuun asti. Hän kuoli 5. joulukuuta 1926 ja oli kuollessaan tunnustettu yhdeksi Ranskan maalaustaiteen suurista mestareista.

Seuraavana vuonna Monet'n kuoleman jälkeen hänen lumpeenlehtimaalauksiaan pantiin esille Tuileriesin Orangerie-museoon, missä ne ovat nähtävillä vielä tänäkin päivänä. Monet’n kotitalo Givernyssä on nykyisin suosittu matkailukohde.

Taiteilijana

Monet oli impressionisteista merkittävin, ja hän pysyi koko uransa ajan uskollisena suuntauksen ihanteille. Monet’ta kiinnostivat erityisesti valo ja väri, ja hän maalasi paljon ulkosalla. Hänelle oli tärkeintä kohteen luoma hetkellinen vaikutelma, siitä tietyllä hetkellä muodostettu näköhavainto, eikä niinkään se, mitä kohde todellisuudessa oli.

Monet työskenteli ripeästi: hän levitti maalia joko levein soljuvin vedoin tai reippailla sivalluksilla. Hän suosi yleensä puhtaiden värien muodostamaa rajoitettua palettia, joita hän siveli vaalealle kankaalle. Uransa alkuvaiheessa Monet maalasi usein henkilöhahmoja, mutta myöhemmin hän kiinnostui luonnosta sellaisenaan. Hän oli myös ensimmäinen taiteilija, joka teki sarjoja samasta aiheesta. Niistä tunnetuimman sarjan muodostavat lummemaalaukset, joihin hän keskittyi vuoden 1905 jälkeen.

Vaikka Monet työskenteli yleensä ulkona, hän maalasi 1860-luvun henkilömaalaukset ateljeessa, ja 1870-luvun jälkeen hän usein myös viimeisteli siellä ulkona aloittamansa työt.

Teoksia

Teosten myyntejä

Claude Monet: Elämä ja ura, Taiteilijana, Lähteet 
Heinäsuova ilta-auringossa (1891)

Monet’n maalauksista maksetaan nykyisin huippuhintoja huutokaupoissa. Vuoteen 2015 mennessä korkein hinta on maksettu vuoden 1919 maalauksesta Lummelammikko, joka myytiin 80,5 miljoonalla dollarilla vuonna 2008.

Museoissa

Musée Marmottan Monet -museossa Pariisissa on sata Monet’n teosta.

Suomessa on yksi Monet'n teos. Se on nimeltään "Heinäsuova ilta-auringossa" ja se sijaitsee Mäntän Serlachius-museossa. Vuonna 1891 tehty maalaus on kuulunut Serlachiuksen kokoelmiin 1950-luvulta asti, mutta se paljastui Monet'n tekemäksi vasta vuonna 2015 tehdyssä hyperspektrikuvauksessa.

Lähteet

  • Carriere, Massimo (päätoimittaja): Pinx. Maalaustaiteen mestareita 4. italiankielinen alkuteos 1999. Suomentanut Valkama, Eliisa. Helsinki: Weilin+Göös, 2004. ISBN 951-02919-8-6.
  • Welton, Jude: Monet: kuvamatka Claude Monet’n elämään, tuotantoon ja aikakauteen. Suomentanut Viitanen, Anna-Maija. Espoo: Weilin+Göös, 1993. ISBN 951-35-5433-3.

Viitteet

Aiheesta muualla

 

Tags:

Claude Monet Elämä ja uraClaude Monet TaiteilijanaClaude Monet LähteetClaude Monet Aiheesta muuallaClaude Monet

🔥 Trending searches on Wiki Suomi:

Korean demokraattinen kansantasavaltaPrypjatLuettelo Suomen jalkapallomaajoukkueen otteluistaTelegramLumikkoIntiaanitPuolaJohn F. KennedyMiehen puolikkaatMu isamaa, mu õnn ja rõõmJarno JokinenMinolainen kulttuuriUrpiainenVenäjäLuettelo tunnetuista suomalaisista homo- ja biseksuaaleistaMikkelin JukuritHindulaisuusTurkuhalliKimalaiskolibriJehovan todistajatAnsa IkonenKouvolaPuuiloPieni talo preerialla (televisiosarja)Jules BianchiArgentiinaMummoNHLMufloniKuuban ohjuskriisiSosialismi27. maaliskuutaOravaKeletKanteleHaimaSchreckTekoälyArvosanaMeksikoKyllä isä osaa -elokuvaLuettelo Falcon-rakettiperheen laukaisuistaJukka Savolainen (sosiologi)Luettelo Suomen maavoimien kalustostaBerliinin saartoOulun KärpätCD-rekisterikilpiHoroskooppiSupikoiraHelsinki-halliHelsinki-Vantaan lentoasemaJari KurriMeetvurstiKanariansaaretPatrick KluivertKinder-yllätysmunaBelgiaIlkka RemesKatolinen kirkkoIsraelRuby FrankeVappuNokia (yritys)Ari VallinHelsinkiEero LeväluomaPääsiäiskokkoK. J. StåhlbergMiina ÄkkijyrkkäKoiraTurkkiSyyskuun 11. päivän terroriteotMaaGalileo GalileiMaalaiskomediaJääkiekon SM-liigakausi 2023–2024🡆 More